Vihakampanja Päivi Räsästä kohtaan
Seppo Simola käsittelee pääkirjoituksessaan 17.7. Päivi Räsäsen ympärillä kuohuvaa mediamyllerrystä. Hänen mukaansa Räsänen päästelee ”aivopieruja”, jotka saavat ihmiset voimaan pahoin, sekä ilmaisee ärsyttävällä tavalla ”tunkkaisia” käsityksiään. Simolan kirjoitus osoittaa avointa halveksuntaa ja ylimielisyyttä Räsästä kohtaan.
Olen aika harvassa asiassa samaa mieltä Päivi Räsäsen kanssa. Hän ei kuitenkaan lietso vihaa ja halveksuntaa ketään kohtaan eikä kehota muitakaan sellaiseen. Hän esittää kiistanalaiset mielipiteensä perustellen ja niin että, vasta-argumenttienkin muotoilu ilman raivoa pitäisi olla mahdollista. Hänen viimeiset fundeerauksensa siitä, että joskus voi pohtia, onko laki sopusoinnussa oman vakaumuksen kanssa, ei olisi kenenkään muun sanomana ylittänyt uutiskynnystä. Se, että joku eroaa kirkosta Räsäsen puheen takia, osoittaa meneillä olevan mediahyökkäyksen voiman. Mitään järkeähän siinä ei ole.
Kirkko ja kaupunki on nyt pääkirjoituksessaan yhtynyt vihakampanjaan Päivi Räsästä vastaan. Minusta ketään ei lehdessä pitäisi luonnehtia noin halveksivin sanoin, joita Simola käyttää, vaikka se nyt tuntuukin trendikkäältä. Johdonmukaista linjaa vahvistaa Ville Rannan pilakuva, jossa Räsänen on kuvattu lähinnä noita-akan näköiseksi. Mitään oivaltavaa tai hauskaa kuvassa ei taaskaan ole, ainoastaan ivaa oikeaa henkilöä kohtaan. Sehän on aina ”hauskaa”.
Pääkirjoitus edustaa lehden virallista linjaa, pilapiirtäjä voi tuhertaa mitä haluaa. Haluaisin nyt kysyä Helsingin seurakuntayhtymän johdolta, hyväksyttekö tällaisen vihan ja halveksunnan esittämisen yksittäistä ihmistä kohtaan. Toivon, että niin ei ole, koska ainakaan minä en kovin ylpeänä kuulu seurakuntaan, jonka arvoihin moinen toiminta kuuluu.
Päätoimittajan vaihtaminen voisi raikastaa lehden luomaa kuvaa Helsingin seurakunnista. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun Simolan harkintakyky näyttää pettävän.
Matti Jokinen
Parin viime viikon aikana on keskusteltu, kommentoitu, vastustettu ja puolustettu sisäministeri Päivi Räsäsen Kansanlähetyspäivillä pitämäänsä puhetta. Päätoimittaja Seppo Simolan ilmaisut Räsäsen sammakosta, tympeistä käsityksistä ja höperehtimisestä ovat ala-arvoista ihmistä halventavaa tekstiä ja ihmettelen, miten päätoimittaja voi yleensä tuollaista tyyliä käyttää ja julkaista sen lehdessä.
Kristillisdemokraatit ei ole yhtä kuin Suomen evankelisluterilainen kirkko. Kristillisdemokraatteihin kuuluu jäseniä myös evankelisluterilaisen kirkon ulkopuolelta. Evankelisluterilaiseen kirkkoon taas kuuluu ihmisiä, jotka äänestävät eri puolueita äärivasemmistosta äärioikeistoon. Kristillisdemokraattisella puolueella on todella paikkansa ja oikeutus olla olemassa Suomen politiikassa.
Olen samaa mieltä Simolan kanssa siitä, että kirkosta eivät lähde ne, joille kirkko on tärkeä. Päivi Räsänen ole kuitenkaan millään tavalla vastuussa tai syyllinen siihen, että ihmiset eroavat kirkosta. Ne, jotka syyttävät Räsästä, eivät pidä kirkkoa tärkeänä.
On jokaisen henkilökohtainen oikeus kuulua kirkkoon tai olla siihen kuulumatta. Jokainen itse vastaa päätöksestään. Tämä eroamisaalto jälleen osoitti, että ihmiset eivät ollenkaan tiedä, mitä kirkon tunnustuskirjat sisältävät. Sisäministeri Päivi Räsänen puhui Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjojen mukaisesti.
Olen samaa mieltä päätoimittaja Simolan kanssa, että kirkon on hoidettava hommansa paremmin ja näkyvämmin, jotta se olisi useammalle tärkeä. Ehdotan, että kirkossa aletaan julistaa Raamatun mukaisesti evankeliumia. Se on ensisijainen ja tärkein asia. Sen lisäksi ja ohella kirkon tuleekin tarjota apua surussa, yksinäisyydessä, ahdistuksessa, ihmissuhdekriiseissä tai taloudellisessa ahdingossa. Siunausta!
Tuulikki Tepora
Jaa tämä artikkeli: