Vihkikaava pysyy ennallaan
Koko perhe. Miia ja Timo Merikallion mukaan lasten huomioiminen vihkikaavassa vahvistaisi uusperheen jäsenten sitoutumista toisiinsa.

Koko perhe. Miia ja Timo Merikallion mukaan lasten huomioiminen vihkikaavassa vahvistaisi uusperheen jäsenten sitoutumista toisiinsa.

Vihkikaava pysyy ennallaan

Uusperheelliset toivovat, että myös lapset huomioitaisiin vihkikaavassa.

Teksti Laura Koskelainen
Kuva Esko Jämsä

Viime viikolla kokoontunut piispainkokous päätti, että avioliittoon vihkimisen kaavan puolisoille tarkoitetut kysymykset pysyvät samoina.

Keskustelu syntyi kirkolliskokouksen käsikirjavaliokunnalle jätetyn edustaja-aloitteen pohjalta. Aloitteessa ehdotettiin, että vihkimisen kysymyksissä sitoudutaan myös puolison lapsiin. Siinä ehdotettiin myös, että sormusrukouksessa mainittaisiin perhe, ja lapset otettaisiin mukaan avioparin siunaamiseen.

Aloitteeseen liittyi toivomus, että aikuisten ja lasten välinen yhteys vahvistuisi ja että lapset otettaisiin paremmin huomioon vihkimisen juhlassa.

Piispainkokous suosittelee, että uusperheellisten tilanteita huomioidaan esimerkiksi johdantosanoissa, puheessa ja esirukouksessa.

Parille tarkoitetut kysymykset eivät piispainkokouksen pääsihteerin Jyri Komulaisen mukaan ole ongelmaton huomioimisen paikka. Se on vihkimisen oikeudellisesti velvoittavin kohta.

– Myös aiempien suhteiden jännitteet voisivat tuottaa vaikeuksia, joihin tarkkaan määritellyt rituaalit eivät sovi, hän pohtii.

Hänen mielestään samoja päämääriä voi edistää muuten kuin kysymyksissä.

Suomen Uusperheiden Liitto ry on vienyt jo joitakin vuosia eteenpäin vihkipuheeseen sisältyviä kysymyksiä. Niissä kysytään, onko puoliso valmis ”ottamaan suojelukseensa” myös toisen puolison lapset ja ”antamaan heille turvaa ja hyvän esimerkin”.

Virallisia ”tahdotko”-kysymyksiä niillä ei ole tarkoitus korvata. Liiton sivuilla suositellaan myös, että puolisoiden lapset siunataan.

Liiton internetsivuilta löytyviä uusperheellisille tarkoitettuja lisäkysymyksiä on käytetty sekä siviili- että kirkollisissa vihkimisissä.

Lisäkysymykset olivat käytössä myös Miia ja Timo Merikallion avioliiton vihkimisessä.

– Se oli koko perheen juhla, jossa lapsillamme oli tärkeä rooli ja merkitys, Miia Merikallio perustelee.

Siksi oli luontevaa, että parin kahdeksan lasta huomioitiin vihkikaavassa. Merikalliot kokivat, että avioliittoon ei vihitty vain kahta aikuista, vaan samalla myös lapset ja aiemmat elämänkokemukset.

– Lasten huomioiminen on vahvistanut perheen sitoutumista toisiinsa ja korostanut perheen arvoa.

Miia Merikallio olisi pitänyt selkeämpänä, että piispainkokous olisi hyväksynyt muutokset. Se olisi hänen mielestään tukenut voimakkaammin lapsen asemaa uudessa perheessä.

Titta ja Pekka Meskanen pitävät tärkeänä, että perheen kaikki lapset tulevat huomioiduksi vihkimisessä tai avioliiton siunaamisessa. He eivät pidä erillisiä kysymyksiä tärkeinä, kunhan lapset mainitaan esimerkiksi puheessa tai rukouksissa.

Meskasille olisi ollut tärkeää, että myös Titan aiemmasta suhteesta syntyneen esikoisen nimi olisi kirjoitettu vihkiraamatun alkusivuille. He mieltävät kaikki lapset yhteisiksi lapsiksi. Tällä hetkellä he asuvat kolmelapsisena perheenä, kun heille syntyi viime vuoden lopulla toinen yhteinen tytär.

Jaa tämä artikkeli: