Vihreää valoa isospankille
Turussa viime viikolla kokoontunut kirkolliskokous antoi kirkkohallituksen tehtäväksi synnyttää valtakunnallinen, verkkopalveluna toimiva Isospankki. Idea syntyi keväällä Kirkko 2020 -seminaarissa nuorten tekemän aloitteen pohjalta.
Isospankin tarkoituksena on toimia nuoriso- ja rippikoulutyön työvälineenä, vahvistaa seurakuntien yhteistyötä ja tarjota nuorille virtuaalinen kohtaamispaikka. Isosena toimii vuosittain 16 000–17 000 nuorta.
Kaikkiaan 37 kirkolliskokousedustajaa vetosi kolmen Helsingissä nälkälakossa olevan afgaanipakolaisen puolesta kokouksen päätöspäivänä. Vetoomus edustajille tuli Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkostolta.
Vetoomuksessa kirkolliskokousedustajat lupasivat toimia tahoillaan oikeudenmukaisemman turvapaikkamenettelyn puolesta ja kriisimaihin käännyttämisen lopettamiseksi.
Kirkon jäsenkato ja muuttuva hengellisyys synnyttivät laajan keskustelun Kirkon nelivuotiskertomuksen pohjalta käydyssä lähetekeskustelussa.
Kuopion hiippakunnan edustaja Pekka Niiranen piti Haastettu kirkko -nelivuotiskertomusta ”masokistin unelmana”.
”Olemme auttamista arvostavien yhteisö tai hautaan haluavien yhteisö. Kirkkomme on oikeastaan kirkosta eroamista harkitsevien yhteisö”, Niiranen kiteytti.
Espoon hiippakunnan pappisedustaja Päivi Linnoinen luonnehti nelivuotiskertomusta ”miinuskirjaksi”:
”Seuraavan raportin näkökulma voisi olla ’Miinuksesta plussaksi’. Urheilijat tietävät, että mitään peliä ei voiteta puolustamalla, vaan hyökkäämällä.”
Savonlinnan kirkkoherra Sammeli Juntunen piti kasteeseen, rippikouluun ja kirkollisiin toimituksiin nojaavaa kansankirkollisuutta toimimattomana. Juntusen mukaan osallistuminen julkiseen ja yksityiseen uskonharjoitukseen on olennainen osa kirkon jäsenyyttä.
”Jos tämä puuttuu, pelkkä perinne ei vahvista ihmisiä pysymään kirkossa”, Juntunen sanoi.
Arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala sen sijaan piti lähimmäisenrakkauden ja diakonian arvostamista jo itsessään syvänä hengellisyytenä.
”Luterilaisen teologian valossa kirkon jäsenet ovat kiinnittyneet sellaiseen hengellisyyteen, mistä kirkko on aina puhunut”, Kalliala sanoi.
Jaa tämä artikkeli: