Virkistysalue pitää pintansa
Toppelundin metsäalueen länsilaidalle ei sittenkään rakenneta niin paljon kuin alun perin suunniteltiin.
Haukilahdessa Toppelundin alueella lapsuutensa viettänyt Andreas Barner-Rasmussen esittelee metsäaluetta, joka on aikoinaan kuulunut hänen isovanhemmilleen, vuorineuvos Wilhelm Wahlforssille ja tämän vaimolle Sirille.
Metsäalue on nykyään virkistyskäytössä, ja tuulisena talvipäivänäkin poluilla tulee vastaan koiranulkoiluttajia ja lenkkeilijöitä.
Toppelundin virkistysalue rajautuu etelässä uimarantaan. Barner-Rasmussen kertoo, että ranta on kesäisin etenkin lapsiperheiden suosiossa. Myös surffaajat harjoittelevat Toppelundissa. "Sinne tullaan kaukaakin", hän sanoo.
Toppelundin hyvä sijainti kiinnostaa myös kaupungin maiden asemakaavoittajia.
Viime syksynä Toppelundin lähialueiden asukkaat älähtivät, kun Espoon kaupunki julkaisi suunnitelmansa rivi- ja kerrostalojen rakentamisesta Toppelundin virkistysalueen länsilaidalle.
Rakentamissuunnitelmia vastustaviin adresseihin kertyi syksyllä nopeasti noin 2200 nimeä.
Alueelle kaavailtiin suunnilleen sataa asuntoa, yhteensä yli 10 000 rakennusneliömetriä. Noin puolet rakennettavasta alueesta olisi ulottunut virkistysalueelle, entisille Wahlforssien maille.
Espoon kaupungin ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan Toppelundin metsikössä asustaa muun muassa liito-oravia. Liito-oravien ruokailupuita sijaitsee juuri sillä alueella, jonne uusia asuinrakennuksia suunniteltiin.
Andreas Barner-Rasmussen on Wahlforssien kuolinpesän osakkaita ja näin ollen yksi heistä, jotka myivät Toppelundin noin 11 hehtaarin alueen Espoon kaupungille vuonna 1980.
Tuolloin laadittuun kauppakirjaan merkittiin ehto, jonka mukaan Toppelundin alue pitää säilyttää tulevaisuudessakin virkistyskäytössä.
Asukkailta tulleet palautteet ja Wahlforssien kauppakirjan pykälä saivat kaupungin muuttamaan suunnitelmiaan. Rakennussuunnitelmia muutettiin niin, etteivät uudet talot ulotu enää entisille Wahlforssien maille.
Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen vahvistaa suunnitelmien muuttumisen.
"Olemme jalostaneet suunnitelmaa, ja nyt me pysymme kauppakirjan alueen rajaaman alueen ulkopuolella. Me kunnioitamme sitä kauppakirjan ehtoa", Hokkanen sanoo.
Uuden suunnitelman mukaan Mellstenintien varrelle on suunnitteilla pienkerrostaloja noin 5 000 rakennusneliömetriä, mikä on noin puolet alkuperäisten suunnitelmien rakennusneliömetreistä.
Nyt kaavaillut pienkerrostalot rakennettaisiin kokonaan kaupungin omistamalle kaistaleelle, joka jää entisen Wahlforssien alueen ja Mellstenintien väliin.
Barner-Rasmussen on tyytyväinen, että kaupunki on ottanut huomioon 1980-luvulla tehdyn sopimuksen, eikä suunnittele viheralueen rakentamista ja asemakaavan muutosta asuntorakentamiselle. Ainakaan juuri nyt.
Espoon kaupunkia kuitenkin jäytää kauppakirjan pykälä. Vaikka laajemmasta rakennussuunnitelmasta on vetäydytty, kaupunki selvittää parhaillaan, olisiko kauppakirjan pykälä kuitenkin voitu ohittaa.
"Lakimiehet tutkivat nyt tilannetta, jos olisi menty kauppakirjan tarkoittamalle alueelle, olisiko siinä voitu näin menetellä", Hokkanen kertoo.
Barner-Rasmussen pitää kiinni siitä, että Toppelundin alue säilytetään tulevaisuudessakin viheralueena, kuten maakaupan yhteydessä aikoinaan sovittiin.
Haukilahden asukkaat ovat olleet koko rakentamisajatusta vastaan. Asukkaiden mielestä alue palvelee kaikkia espoolaisia parhaiten juuri virkistysalueena.
Asukkaat pelkäävät myös sitä, että kun Toppelundin reunalle rakennetaan, rakentamista on myöhemmin helppo laajentaa syvemmälle metsään.
Toppelundin alueen uudet rakennussuunnitelmat tulevat todennäköisesti kaupunkilaisten nähtäviksi kevään 2015 aikana.
Jaa tämä artikkeli: