Kristuspäivä. Tallinnan Kristus-päivä oli rohkaiseva kokemus koko maan kristityille. Järjestelyissä saatiin virka-apua myös Viron puolustus-voimilta. Varusmiehet kantoivat muun muassa kuntien lippuja.
Viron kirkko hakee nousua nuorista
Viro on yksi Euroopan maallistuneimpia yhteiskuntia.
Teksti ja kuva Vesa Keinonen
Maan luterilaisilla seurakunnilla on kova työ palauttaa maanmiestensä mieliin, mistä kristinuskossa on kyse. Toivoa kuitenkin on. Nuoria tulee toimintaan mukaan. Jopa uusi kirkko on nousemassa Tallinnaan.
Virossa toimeentulosta huolehtiminen ja elintason kohentaminen ovat ajaneet hengellisten ja henkisten arvojen ohi. Maan vuosisatoja vanha luterilainen perinne on haastettu monin tavoin.
Taustalla vaikuttaa vuosikymmenien neuvostomiehitys. Sen aikana monet virolaiset menettivät kosketuksen kristinuskoon. Maan itsenäistyminen uudelleen vuonna 1991 tapahtuikin viime tipassa. Useimmiten isoäitien jälkeläisilleen välittämä kristinusko on säilynyt hengissä.
Kristinuskosta kiinnostuneille pitää Virossa tavallisesti alkaa kertoa siitä alkeista lähtien. Maan kouluista vain alle prosentti järjestää uskonnonopetusta. Lapsista kastetaan vähemmän kuin kymmenesosa. Kristityistäkin moni tuo lapsensa kasteelle vasta kouluiässä tai jättää kokonaan kastamatta. Rippikouluja järjestetään jonkin verran. Vuonna 2011 Virossa konfirmoitiin noin 1 500 ihmistä, joista suurin osa aikuisia.
Viron luterilainen kirkko ponnistelee eteenpäin, vaikka sen resurssit ovat pienet. Nuoria vastuunkantajia on kuitenkin astumassa esiin, ja uudenlaiset hengelliset tapahtumat vetävät väkeä.
Tuoreita toimintamalleja tuo etenkin Tallinnan ydinkeskustan Jaanin seurakunta. Sen kirkkoherra Jaan Tammsalu on yksi maan tunnetuimpia pappeja. Hänet valittiin vuonna 2011 Viron vuoden papiksi. Jaanin seurakunta isännöi muun muassa Tuomasmessua, joka on tullut Tallinnassakin suosituksi.
– Trendi Virossa on se, että ihmisillä ei ole aikaa syventyä oikeastaan mihinkään. Tämä koskee kristinuskon lisäksi muitakin henkisiä asioita, esimerkiksi kirjojen lukemista. Elämäntyyli on maassamme nyt todella nopea, Tammsalu kuvaa.
Luterilaisen kirkon resurssit Virossa ovat pienet. Verotusoi-keuttakaan ei ole.
– Todella harva seurakunta maalla pystyy edes lämmittämään kirkkojaan. Talvisin siellä hytistään paksut vaatteet päällä, Tammsalu kertoo.
Kaikista vaikeuksista huolimatta Tallinnaan on suunnitteilla jopa aivan uusi kirkko. Se tulee suomalaistenkin hyvin tuntemaan Mustamäen kaupunginosaan. Siellä kaksi vuotta toiminut luterilainen seurakunta on saanut kokoontua tähän asti kaupungin virastotalolla.
Tallinnan kaupunki on lahjoittanut seurakunnalle tontin kirkon rakentamiseksi. Kirkon rahoitusta kerätään muun muassa gospelkonserteilla. Työn alla on kirkon suunnittelukilpailu, mutta lahjoittajia kaivataan edelleen.
– Kotiryhmästä alkaneella Mustamäen luterilaisella seurakunnalla on diakoninen näky, ja se tekee vahvaa rukoustyötä Taizén hengessä. Se antaa hyvän esimerkin jäsenkadosta kärsiville virolaisseurakunnille. Uusia kristittyjä kastetaan, kertoo Tallinnan Tuomasmessua aloittamassa ollut Pia Ruotsala Suomen Lähetysseurasta.
Merkittävä tapahtuma Viron kirkolle oli heinäkuussa järjestetty kansainvälinen Heartbeat Tallinn -tapahtuma. Sen järjesti evankeliointiin keskittynyt ja yhteiskristillinen Agape Viro yhteistyössä Agape Europen, Viron eri kirkkokuntien ja monen yhteistyökumppanin kanssa. Osallistujia oli yli 10 000 noin kolmestakymmenestä maasta. Vastuunkantajiksi oli nostettu virolaisia nuoria.
Heartbeatin aikana kristinuskoa tuotiin näkyvästi esiin Tallinnan kaduilla ja myös mediassa. Ote oli korostetun nykyaikainen. Esimerkiksi ydinkeskustan Vapauden aukiolla kristityt nuoret järjestivät konsertteja ja esittivät katutanssia. Viikon kansainväliset osallistujat jalkautuivat näkyvästi myös sairaaloihin ja vankiloihin.
Kristittyjen juhlaviikko huipentui lauantain Kristuspäivään Tallinnan Lillekülan jalkapallo-stadionilla. Upeassa kesäsäässä paikalle tuli noin 5 000 ihmistä.
Kristuspäivä oli sveitsiläisen ja suomalaisen esikuvansa mukaan monipuolinen kokonaisuus, jossa vaihtelivat hengelliset puheenvuorot, rukousjaksot sekä tasokkaat musiikkiesitykset. Erityisesti yhteislaulujen aikana virolaiset näyttivät olevansa edelleen vahvaa laulajakansaa.
Ekumeenisessa mielessä Heartbeat-tapahtuma oli Viron kirkolle merkittävä. Sitä oli valmistelemassa laaja joukko erilaisia kristillisiä toimijoita. Varsinkin Kristuspäivän aikana ekumeenisuus korostui. Stadionilla puhuivat ja rukoilivat monien kirkkokuntien sekä kristillisten järjestöjen edustajat. Heartbeat Tallinn -tapahtuman ja Kristuspäivän syvemmät vaikutukset jäävät myöhemmin nähtäväksi.
Jaan Tammsalu on mittavista haasteista huolimatta optimistinen.
– Virolaiset voivat vielä huomata, että heidän henkisessä elämässään vallitsee tyhjyys. Ja jos jossakin on tyhjiö, se on aina mahdollista myös täyttää, Jaanin seurakunnan kirkkoherra uskoo.
Jaa tämä artikkeli: