Virpomavitsa on pohjolan palmunoksa

• 27.03.2012 11:19

Pyhäpäivän juuret ulottuvat 300-luvun Jerusalemiin. Kristityt kulkivat kulkueessa Öljymäeltä Jerusalemiin kantaen palmunlehviä mukanaan. Tästä kehittyivät liturgiset kulkueet, joissa seurakunta saapui palmunoksia kantaen kirkkoon.

Ovelta toiselle kulkevat virpojat jatkavat omalla tavallaan vanhaa perinnettä. Pajunoksilla virpoen tervehditään Jeesusta, joka alkavalla viikolla kärsii ja kuolee ihmisten puolesta ja viikon kuluttua voittaa kuoleman tuoden myös ihmisille elämän.

Itäsuomalainen virpominen on viime vuosikymmeninä levinnyt eri puolille Suomea. Trulliperinne on puolestaan länsisuomalaista perua. Noidiksi pukeutuneet virpojat ovat sulauttaneet itäisen ja läntisen perinteen yhteen. Virpovien lasten mielissä noita ei kuitenkaan yhdisty pahan voimiin. Pukeutuminen vain on lapsista hauskaa. Noitien lisäksi nykyisin saattaa nähdä supermiehiä tai avaruusolentoja virpomassa. Heillä kaikilla on puvusta riippumatta mielessä pääsiäisilon vieminen – ja totta kai myös siitä palkkion saaminen.

Kyse on ilon ja hyvän vastavuoroisesta jakamisesta.