Perinne elää. Histan veisaajat esittävät uusia, vanhoja ja uusvanhoja virsiä Töölön kirkon Remontti-konsertissa. Kuva: Matti Raivio

Virsi eilen ja tänään

Töölön kirkossa kuullaan lauantaina konsertti, jossa juhlitaan sekä kirkon valmistunutta korjaustyötä että uudistuvaa virsiperinnettä.

• 11.03.2016 14:50
• Teksti Salla Korpela

Lauluyhtye Histan veisaajat aloittaa musiikkielämän Töölön uudistetussa kirkossa konsertilla, jossa esitetään "uusia, vanhoja, uusvanhoja ja vanhasta uudistuvia virsiä" omaperäisinä sovituksina. Konsertin nimi Remontti tekee kunniaa siis paitsi rakennustelineiden alta paljastuneelle entistä ehommalle kirkolle myös uudistumiskykyiselle virsiperinteelle.

– Virret ovat siitä erityinen musiikin laji, että niitä uudistetaan – toisin kuin valtaosaa musiikista, joka halutaan säilyttää sellaisena kuin se on sävellettäessä ollut, pohtii Histan veisaajien basso ja konsertin puuhamies Tuomas Meurman. Hän on siviiliammatiltaan Töölön seurakunnan pappi.

Histan veisaajat syntyi vuonna 2008 Espoon kaupunginteatterin Histan häät -näytelmää varten, jossa kokoonpano veisasi Säde Bartlingin sovittamia Siionin virsiä. Veisuu oli niin väkevää, että yhtyettä pyydettiin pitämään myös omia konserttejaan teatteriesityksen musiikista. Sen jälkeen yhtye teki uuden, kuolema-aiheisen, konserttikokonaisuuden, ja nyt Töölön kirkossa ensi-iltansa saava Remontti on tulossa myös ensi kesänä Vantaan Herättäjäjuhlien ohjelmaan.

Psalmeista virsiksi

Virsikonsertin inspiraationa on ollut körttikansan Siionin virsien tekeillä oleva kokonaisuudistus sekä kirkkovirsikirjan lisävihko.

Virsien vanhimmat tunnetut juuret ovat Vanhan testamentin psalmeissa, joita laulettiin synagogissa ja Jerusalemin temppelissä

– Kukaan ei tiedä, miltä silloiset psalmilaulut ovat kuulostaneet, mutta psalmitekstit ovat edelleen monen nykyisen virren pohjana, Tuomas Meurman toteaa.

Kreikan- ja latinankielisen kristillisen perinteen kautta psalmilaulu levisi keskiajalla Saksaan, missä virsi kehittyi nykyiseen muotoonsa reformaation aikana. Sieltä virret tulivat Ruotsin kautta Suomeen. Ensimmäinen suomalainen kirkkovirsikirja julkaistiin 1600-luvun lopussa, ja sen jälkeen sitä on uudistettu muutamaan otteeseen.

– Konsertissa kuullaan syväkairauksia virsien historiaan. Olemme etsineet tutuista virsistä vanhoja ja vielä vanhempia versioita.

Uusi sävel Heimovirteen

Histan veisaajat paneutuu erityisesti Siionin virsien uudistuksessa kehitettyyn materiaaliin.

– Vanhoihin Siionin virsiin on ikään kuin laitettu uudet putket. Ilmanvaihto ja nettiyhteys on nostettu päivän vaatimusten tasolle, jotta ne pysyvät raikkaina vielä seuraavat viisikymmentä vuotta.

Toisaalta konsertissa rakennetaan siltoja sellaisen vastakkainasettelun ylle, että ennen tehtiin huonosti ja nyt paremmin. Jotkut elementit ovat kestäneet aikaa paremmin kuin toiset. Esimerkkinä oman aikansa trendiksi jääneestä on 1930-luvulta peräisin oleva Heimovirsi, jossa haaveillaan, että Jumala yhdistäisi suomensukuiset kansat Suur-Suomeksi. Sotien jälkeen tällainen ajattelu muuttui kyseenalaiseksi.

– Olemme saaneet Heimovirteen Anna-Mari Kähärältä uuden sävellyksen, joka kantaesitetään konsertissa. On mielenkiintoista nähdä, mitä se herättää kuulijoissa.

Heimovirren parina on tämän päivän kaupunkimaisemasta nouseva virsi kauppakeskuksineen kaikkineen.

Hiljainen, sisäänpäin kääntynyt, Jumalan edessä viipyilevä kontemplatiivinen rukous puolestaan on kestänyt aikaa hyvin. Tällainen lähestymistapa löytyy sekä vuosisatoja vanhasta kirkkolaulusta että virsikirjan tuoreesta lisävihosta ja uusista Siionin virsistä.

– Tulossa on reilun tunnin mittainen, draamallisen kaaren muodostava konserttikokonaisuus. Enempää en paljasta – tulkaa kuuntelemaan, Tuomas Meurman houkuttaa.

Histan veisaajien Remontti-konsertti la 12.3. klo 19 Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Liput 14 / 11 e.