Puhuttelevia lauluja. Juha Vintturi on harjoittanut kesätauon jälkeen ahkerasti Suomenlinnan kirkon tilaisuutta varten koottua 50-henkistä kuoroa. Kuva: Sirpa Päivinen
Virsiä sykkeellä
Juha Vintturi sovitti uusiksi Anna-Maija Raittilan sanoittamia ja suomentamia virsiä ja lauluja.
Suomenlinnan kirkossa vietetään perjantaina musiikillista iltaa runoilija Anna-Maija Raittilan merkeissä. Raittila on sanoittanut lukuisia virsiä, minkä lisäksi hän on suomentanut ja uudistanut suurimman osan nykyisen virsikirjan materiaalista.
Raittila osallistuu Paratiisin tuoksu -iltaan, jos vain hänen terveytensä sallii. Hän sairastui vuonna 2000 vakavasti ja muutti vuonna 2008 Kaarinassa sijaitsevasta Morbackan yhteisöstä Helsinkiin.
– Raittila kuuluu Tuomasmessun perustajiin. Tuomasyhteisössä heitettiin jokin aikaa sitten ajatus tällaisesta illasta, ja lähdin nyt viemään sitä eteenpäin, kertoo Raittilan virsiä ja lauluja Tuomasyhteisön vesperkuorossa jo vuosia laulattanut Juha Vintturi.
Vintturi on sovittanut iltaa varten kaikki sävelmät uusiksi. Hän on myös saanut vaimonsa Innan kanssa koottua 50-henkisen kuoron, joka laulaa 12 laulua. Niistä kuuteen voi seurakuntakin osallistua.
– Olen saanut valita itseäni eniten puhuttelevat sävelmät ja tekstit. On hassu juttu, että nuorena en pitänyt Raittilan sanoituksista, koska ne olivat minusta liian feminiinisiä ja lällyjä. Aikuisena huomasin, että niissä on potkua ja voimaa ja että ne ovat huippuammattilaisen käsialaa.
Kuoro on harjoitellut kesätauon jälkeen kerran viikossa, jotta myös gregoriaaniset sävelet ja negrospirituaalit sujuisivat kunnolla.
Tilaisuus pidetään Suomenlinnan kirkossa, koska siellä on Juha Vintturin mukaan hyvä akustiikka ja tunnelma. Ajatuksena on myös se, että Suomenlinna on vähän kuin luostarisaari, jonne matkustaessa pääsee irti arjesta.
– Arvelemme, että suuri osa iltaan osallistuvista tulee tietyllä lautalla. Kun he saapuvat kirkkoon, siellä lauletaan Taizé-hymnejä, yksinkertaisia meditatiivisia rukouksia.
– Haluamme ylipäätään tehdä tilaisuudesta epäkonserttimaisen, sellaisen, jossa kaikki ovat mukana hyvällä sykkeellä.
Laulujen lomassa kuullaan erilaisia puheenvuoroja. HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen puhuu Anna-Maija Raittilan osuudesta Tuomasmessun syntyvaiheessa. Mikko Malkavaara valottaa kirkkohistorioitsijana, mitä uutta Raittila on tuonut suomalaiseen teologiaan. Kaisa Raittila puolestaan kertoo omia muistojaan runoilijatädistään.
Musiikista tuli Juha Vintturille jo varhain rakas harrastus espoolaisen nuorisokuoro Candominon myötä. Kuorotoiminta on siten ollut aikuisenakin luontevasti mukana kuvioissa.
Tuomasyhteisöön lääkärinä työskentelevä Vintturi tutustui sen musiikista vastaavan vaimonsa kautta.
– Ajauduin yhteisöön mukaan pikku hiljaa. Siellä saa touhuta ilman turhia rajoituksia. Ja yhteisössä osataan pitää huolta vapaaehtoisista, Juha Vintturi sanoo.
– Tässä kuoroprojektissa eletään hyvin ajassa, sillä tähän kiireisten nykyihmisten ei tarvitse sitoutua kovin pitkäksi ajaksi. Silti kuoro voi tuoda laulajan elämään uuden merkityksellisen tason.
Tuomasyhteisö ryhtyy tekemään Facebookin avulla erilaisia lyhytaikaisia projekteja. Esimerkiksi perinteinen joulukuinen Kynttiläkonsertti pyritään toteuttamaan niin, että ihmisiä kutsutaan Facebookissa mukaan Naamakuoroon.
Musiikillisia lahjojaan Vintturi on voinut hyödyntää myös Papas no mamas -lauluyhtyeessä, jonka vetäjänä hän on toiminut jo 18 vuotta. Virsiä ja negrospirituaaleja esittävässä ryhmässä on ollut vaihtelevasti mukana 12–15 ”pappaa”.
– On kiva, kun voi sählätä vapaa-aikana monella tavalla musiikin parissa. Julkaisimme keväällä neljännen levymme ja yritämme nyt tiivistää treenaamista. Katsotaan, onnistuuko se, kun kaikilla on niin kiireistä työelämässä.
Jaa tämä artikkeli: