Ennakkoluulot muita kirkkokuntia kohtaan hälvenevät ekumeenisella kurssilla.
Visiitti vieraaseen kirkkoon
Ennakkoluulot muita kirkkokuntia kohtaan hälvenevät ekumeenisella kurssilla.
Luterilainen diakoni Virpi Paulanto ei ollut käynyt katolisen kirkon jumalanpalveluksessa, ennen kuin meni Ketko-kurssille vuosikymmenen vaihteessa. Ortodoksisessa palveluksessa hän oli vieraillut vain ulkomailla.
Ketko eli Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelma on nuorille aikuisille suunnattu kurssi. Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaosto on järjestänyt kursseja pääkaupunkiseudulla 30 vuotta.
Katolinen messukaava yllätti Paulannon, koska se oli niin samankaltainen kuin luterilaisilla. Ennakkoluulot lensivät muutenkin romukoppaan katolilaisiin tutustuessa.
”Nyt aiemmat käsitykseni nolottavat. Minulla oli niin vahva käsitys, mitä Neitsyt Maria katolilaisille tarkoittaa ja mikä paavi heille on.”
Katolilainen teologi ja taikuri Emil Anton hämmästyi, kuinka katolinen tunnelma luterilaisessa Tuomasmessussa ja Suomen Anglikaanisen kirkon jumalanpalveluksessa vallitsi. ”Ne olivat melkein kuin kopioita katolisesta messusta”, kymmenen vuotta sitten Ketkon käynyt Anton muistelee.
Ortodoksisen seurakunnan jäsen Mika Hänninen huomasi oman kurssinsa aikana, että katolisessa liturgiassa ja laulutyylissä on samoja piirteitä kuin ortodoksisessa palveluksessa.
Ortodoksinen vigilia teki puolestaan vaikutuksen Paulantoon.
”Lauloimme rukouskirjasta. Käynti oli ihana ensiaskel ortodoksisuuteen”, Paulanto kertoo.
Kurssilaiset saivat myös teoriatietoa. Paulanto oppi esimerkiksi, että ortodoksit miettivät ikonin paikan kodeissaan tarkoin. ”Luterilaiset pitävät ikoneita koristeina, mutta ortodokseilla ne liittyvät rukouselämään”, hän selittää.
Hänninen sai lisätietoa luterilaisista herätysliikkeistä ja katolisista sääntökunnista.
”Vaikka luterilaisuus on valtakulttuuria, on yllättävän paljon asioita, joita ortodoksina ei tiedä. Törmään siihen kotonakin, sillä vaimoni on luterilainen”, Hänninen kertoo.
Antonille suurimpia oivalluksia oli, että muut kristityt käsittävät kirkon muuten kuin paaviuden kautta. Katolilaiset ajattelevat tavallisesti, että täysi yhteys kirkkoon vaatii myös yhteyden paaviin.
”Ortodoksit taas korostavat, että Rooman patriarkaatti oli vain yksi alkukirkon patriarkaateista. Muut jäivät ortodokseille”, Anton selittää.
Yhteiskunta- ja taloustieteitä opiskellut Hänninen myöntää, että teologiset keskustelut saattavat vaikuttaa epätrendikkäiltä. Erilaiset ihmiset tekevät kuitenkin ekumenian kiehtovaksi.
Antonia harmittaa, ettei vanhojen kirkkojen välille ole saatu virallista ehtool lisyhteyttä. Toisaalta hän tietää, että ekumeniassa on saavutettu 50 vuodessa enemmän kuin vuosisatoihin.
Ketkon käyneiden mielestä on tärkeintä keskittyä siihen, mitä eri kirkkojen jäsenet voivat tehdä yhdessä – ei siihen, mikä heitä erottaa. Parhaimmillaan keskustelut vahvistavat omaa identiteettiä.
”Peilaan, mitä minä luterilaisena asioista ajattelen”, Paulanto sanoo.
Jaa tämä artikkeli: