Outi Heiskanen.
Vuoden 2009 kolumnistit ovat tässä
Seurakuntaelämää Dallasissa, parisuhteita ja muita ihmissuhteita, elokuvia, luonnonsuojelua, toiveita kirkolle. Ainakin näitä aiheita käsitellään tällä sivulla vuoden mittaan.
Neljän lapsen äiti Irene Erkko vihittiin papiksi Helsingissä kesäkuussa. Nyt hän toimii Pohjois-Teksasin suomalaisen seurakunnan pappina miehensä Seppo Vesalan kanssa.
Yhdysvaltojen raamattuvyöhykkeellä Dallasissa toimiva seurakunta palvelee alueen suomalaisia sekä Suomesta tulevia vierailijoita. Alueella asuu reilut tuhat suomalaista, joista pääosa on Nokian ja muiden it-yritysten työntekijöitä.
Messuja pidetään myös San Diegossa, joulukirkko oli Meksikossa ja ensimmäistä kertaa myös Houstonissa. Rippikoulussa on yhdeksän nuorta. Kasteita on ollut paljon.
– Seurakunnan toiminta on rentoa ja mutkatonta ja hallinto joustavaa, kertoo Irene Erkko.
Seurakunnassa monet asiat hoituvat vapaaehtoisvoimin. Hallinnosta vastaa kappelineuvosto. Jumalanpalvelukset ovat sunnuntai-iltaisin, sillä seurakunta toimii amerikkalaisen luterilaisen seurakunnan kirkkorakennuksessa.
Teksasissa lähes kaikki paikalliset käyvät kirkossa, ja ympäristö tukee vahvasti kristillisiä arvoja. Koska koulussa ei opeteta uskontoa, koti ja kirkko ovat ainoita kristillisen kasvatuksen välittäjiä.
– Vanhemmat ovat toivoneet meiltä tilaisuuksia, joissa lapsille kerrottaisiin, miksi esimerkiksi joulua ja pääsiäistä vietetään.
Irene Erkko jatkaa tänä vuonna sairaalapapin opintojaan dallasilaisessa lastensairaalassa. Myös teologian jatko-opiskelu kiehtoo, ja kokonaisvaltaisen elämäntavan omakohtainen tavoittelu on suunnitelmissa.
– Toivoisin enemmän eläväni siten kuin opetan, sanoo Irene Erkko.
Toiveita kirkolle
Itämeren tila ja luonnonsuojelu yleisemmin ovat aiheet, joita kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen aikoo ehdottomasti nostaa kolumneissaan esiin.
Lisäksi entinen ministeri, suurlähettiläs ja kokoomuksen puheenjohtaja aikoo puuttua kirjoituksissaan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin.
Suhdettaan kirkkoon Salolainen kuvaa toteamalla, ettei ole vakituinen kirkossakävijä.
– Mutta kirkolla on oma asemansa ja merkityksensä meidän yhteiskunnassamme. Ja, no, onhan minulla omia toivomuksiani kirkon toiminnan suhteen. Mutta niitä valotan kolumneissani.
Paljasjalkaisena helsinkiläisenä Salolaista harmittaa, ettei kaupunki ole ennallaan.
– Stadi oli ennen parempi, silloin kun stadissa oli talvi. Pikkupoikana saattoi hiihdellä ja luistella jo lokakuussa. Kaupungin viihtyisyys on kärsinyt siitä, ettei talvea ole.
Ei itsestäänselvyyksiä!
Psykologi ja parisuhdekouluttaja Kari Kiianmaa ei missään nimessä halua, että hänen kolumninsa koostuvat ”itsestään selvistä toteamuksista”. Sen sijaan mies toivoo herättävänsä keskustelua.Yhdysvaltalaisen Bruce Fisherin eroseminaarit Suomeen tuonut Kiianmaa aikoo kirjoittaa parisuhteista, sukupolvien välisistä asioista, ihmisten hyvin- ja pahoinvoinnista.
– Vaikka olen itse psykologi, en tarkastele elämää vain siitä näkökulmasta, mitä on korvien välissä. Katson laajempia kuvioita.
Kiianmaan suhde kirkkoon on vaihdellut miehen elämän varrella. Hänen lapsuudenperheessään yhdellä herätysliikkeellä oli vahva sija: Kiianmaan isä oli vanhoillislestadiolainen.
– Nykyään vaikuttaa siltä, että kirkko on jollain lailla vieraantunut ihmisten elämästä, vaikka toisenlaisiakin näkymiä on.
Syntyjään helsinkiläinen Kiianmaa asuu puolittain pääkaupungissa, puolittain Jyväskylässä. Helsinkiä hän kutsuu kotikaupungikseen.
Elokuvasta ja perheestä
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston, entisen Suomen elokuva-arkiston, viestintäpäällikkönä toimivan Outi Heiskasen suuri rakkaus on elokuva. Hän aikookin kirjoittaa kolumneissaan paljon elokuvasta, mutta lisäksi myös televisiosta ja radiosta, koko audiovisuaalisesta kentästä.
– Tunnen olevani kutsumusammatissa, ja siksi työn ja vapaa-ajan välinen raja on vain veteen piirretty viiva.
Päivätyönsä ulkopuolella Heiskanen tunnetaan tietokirjailijana, joka on kirjoittanut kolme kirjaa elokuvasta. Epäilemättä kolumneihin eksyy asiaa kirjoista ja kirjoittamisesta.
Heiskasen elämään mahtuu kuitenkin muutakin kuin työ. Siitä pitää huolen kuuden kuukauden ikäinen poikavauva, jonka toinen äiti hän on.
– Käsittelen kolumneissani varmasti myös lapsi- ja sateenkaariperheen arkeen liittyviä asioita.
Tänä vuonna 40 täyttävä kolumnisti pitää henkilökohtaisena filosofianaan kirjailija Henry Jamesin veljenpojalleen antamaa elämänohjetta: ”The first is to be kind, the second is to be kind and the third is to be kind.”
Haastattelut: Marja Kuparinen, Marjo Kytöharju ja Meri Toivanen
Jaa tämä artikkeli: