Äiti lähtee nyt. Nuppu, Oiva ja Matti Kantola jäävät aamulla kotipihalle, kun Tea Kantola kiirehtii töihin. Iltapäivällä hän vaihtaa miehensä kanssa osia. Lapset aiotaan pitää kotona kouluikään asti.
Vuoronvaihto
Molemmat vanhemmat käyvät töissä, hoitavat lapsensa kotona ja ehtivät arkena sienestämäänkin. Miten homma toimii? Kolme perhettä kertoo.
Teksti Pihla Tiihonen
Kuva Sirpa Päivinen
Maanantaina on vapaata. Oiva, 2, ja Nuppu Kantola, 4, rullaavat aamulla potkulaudoillaan leikkipuistoon molempien vanhempiensa kanssa.
Seuraavat aamupäivät Nuppu leikkii kaupungin kerhossa. Sinne hänet saattaa isä Matti Kantola . Hän jäi tänä syksynä hoitovapaalle päivätyöstään jalkaterapiaa opettamasta. Äiti Tea Kantola palasi neljän kotivuoden jälkeen opettamaan biologiaa ja kemiaa.
Noin viitenä iltana viikossa Tea, Matti tai molemmat opettavat vakiotansseja. Parina–kolmena iltana entinen kilpatanssipari tekee sitä yhdessä. Silloin lastenhoitaja tai isovanhemmat panevat lapset nukkumaan perheen paritalossa Oulunkylässä.
Perheen yhteistä aikaa on maanantaipäivisin, perjantai-iltaisin ja lauantaisin. Lauantaina käydään tosin usein tanssikisoissa, joissa vanhempien valmennettavat esiintyvät.
– Minä kerään kisoissa strasseja pussiin, Nuppu Kantola innostuu.
Hän esittelee isän kanssa tekemiään askarteluja, joita esiintymisasuista tippuneet lasihelmet koristavat.
– Jos lapset olisivat ensin päivät hoidossa ja sitten meillä olisi vielä iltatöitä päälle, heille tulisi turhan pitkä ero vanhemmista, Matti Kantola sanoo.
– Pidämme lapset kotona varmaan kouluikään asti, jotta näemme heitä aina, kun emme ole töissä, hänen vaimonsa täydentää.
Tilastot kadottavat Matti Kantolan kaltaiset kotihoidontuen ja työnteon yhdistäjät. Alle kolmevuotiaille suunnatulla kotihoidontuella hoidetaan Helsingissä noin 10 000 lasta. Se tarkoittaa yhtä monta tenavaa kuin Ullanlinnassa on asukkaita, mutta kukaan ei tiedä, kuinka monen vanhemmat hankkivat samalla palkkatuloja.
Kotihoidontukea maksetaan palkinnoksi siitä, että vanhemmat eivät vaivaa kuntaa lastensa hoidolla. Kunnalle on tähän asti ollut ihan sama, hoitaako lasta käytännössä isä, äiti, ukki vai he kaikki vuorollaan.
Tukea maksetaan Helsingissä enintään 780 euroa kuukaudessa. Maksimimäärän saa pienituloinen perhe, jossa hoidetaan alle puolitoistavuotiasta kotona. Summa ei ole suuri, kun sen suhteuttaa asumisen hintaan Helsingissä.
– Moni kotihoidontuen käyttäjä rakentaa toimeentulonsa pienistä palasista, koska tuki taipuu siihen. He saattavat mennä iltatöihin tai pitää vaikka Tupperware-kutsuja, kertoo tutkija Katja Repo Tampereen yliopistosta.
Repo on tutkinut kotihoidontuen vaikutuksia työn ja perhe-elämän yhdistämiseen ja vanhempien työuraan Suomen Akatemian hankkeessa.
Nukkuiko Oiva kunnon päiväunet? Koska hänet kannattaa laittaa yöunille? Mihin ruokaan ostit kaupasta ainekset?
Kiireisissä vuoronvaihdoissa Tea ja Matti Kantola pussaavat eteisessä ja vaihtavat sitten kuulumiset kännykässä samalla kun toinen kävelee jo ulkona.
– Tämä on erittäin organisoitua elämää, joka vaatii aikamoista järjestämistä, sanoo Tea Kantola. Hän katsoo miestään ja jatkaa hitaasti:
– Välillä kadehdin sellaista perhe-elämää, jossa vanhemmat ovat päivät töissä ja tulevat sitten kotiin. Se näyttää viehättävän yksinkertaiselta.
Kerrataanpa faktat lasten kotihoidosta. Se on varsin suosittua, sillä useampaa kuin yhdeksää kymmenestä lapsesta hoidetaan jonkin aikaa kotihoidontuella, tavallisesti ainakin puolitoistavuotiaaksi. Moni pidettäisiin kotona pidempäänkin, jos perheellä olisi siihen varaa.
Kun kaksivuotiaaksi lapsensa kotona hoitaneita äitejä haastateltiin, moni kertoi haluavansa pysyä kotona siihen asti, että lapsi täyttää neljä. Kotihoidontuesta 94 prosenttia maksetaan naisille.
Pitkä kotonaolo heikentää kuitenkin naisten uranäkymiä ja tulevaa eläkettä. Hallitus haluaa naiset nykyistä nopeammin töihin, joten se on päättänyt jakaa kotihoidontuen tasan lapsen isän ja äidin kesken. Parjattua ja kehuttua uudistusta täsmennetään vielä. Kaikki lapsethan eivät asu äidin ja isän kanssa, ja yrittäjävanhemman on huomattavasti palkansaajaa hankalampi pitää taukoa työstä.
Siirtymistä kotoa työelämään myös helpotetaan. Osa-aikatyöstä tehdään aiempaa kannattavampaa uudella joustavalla hoitorahalla. Se on mukana ensi vuoden talousarvioehdotuksessa.
Kolme päivää viikossa työskentelevä saisi joustavaa hoitorahaa 240 euroa kuukaudessa, jos hän hoitaisi kotipäivinään alle kolmevuotiasta lastaan. Nykyään tällainen vanhempi saa osittaista hoitorahaa noin 90 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna sitä maksetaan Helsingissä vain noin tuhannelle.
Oli yö, kun mies palasi töistä. Hän jää nukkumaan vaimonsa Ulla Huhtisen lähtiessä omaan työhönsä aamulla.
Perheen kaksi- ja neljävuotiaat lapset pääsevät äidin mukana leikkipuiston kerhoon, josta Huhtinen jatkaa lähijunalla NMKY:n valoisaan toimistoon Kaisaniemen puiston kupeeseen. Siellä hän työskentelee projektisuunnittelijana keskiviikosta perjantaihin ja saa 80-prosenttista palkkaa, kun tekee lisäksi etätöitä viikonloppuisin ja lasten nukkuessa.
Maanantaina ja tiistaina on Huhtisen vuoro hoitaa lapsia. Mies uurastaa kahtena pitkänä päivänä puolikkaan työviikon tunnit. Hän on terminaalityöntekijä.
– Olemme kilpailleet oikeudesta olla lasten kanssa kotona. Tämä on kompromissi, Ulla Huhtinen kertoo.
Perheenäiti hoiti kummankin lapsen itse kotona, kunnes tämä täytti puolitoista vuotta. Sen jälkeen Huhtinen on jakanut miehensä kanssa koti- ja työpäivät.
– Aluksi tein miehelle ja lapsille ruoat valmiiksi ja soittelin kotiin kesken päivän. Jos kuulin lapsen ääntä taustalta, sanoin, että hän voisi olla jo päiväunilla.
Nyt entinen käytös huvittaa.
– Kaikki sujuu kotona ilman minuakin. Lapset oppivat joustaviksi, kun isäpäivät ovat erilaisia kuin äitipäivät. Heidän suhteensa isään on vahvistunut paljon.
Helsingin leikkipuistoissa tunnetaan ilmiö, jossa vanhemmat tekevät töitä, mutta hoitavat silti lapsensa itse. Kaupungin maksuttomat aamupäiväkerhot auttavat arjen suunnittelussa. Yli kaksivuotiaan lapsen voi viedä niihin kahtena tai kolmena päivänä viikossa noin kolmeksi tunniksi kerrallaan.
– Keskustelin viimeksi tällä viikolla yhden perheen kanssa aiheesta. Kerhopaikka mahdollistaa heille lasten hoitamisen kotona, koska vanhemmat tekevät vuorotöitä. Isovanhemmat voivat olla lisäapuna hoidon järjestelyissä, kertoo Kalliosta, Pasilasta ja Vallilasta vastaava johtava leikkipuisto-ohjaaja Hannele Oja .
Leikkipuistojen työntekijöillä on samanlainen tuntuma Lauttasaaresta Kivikkoon ja Töölöstä Haagaan. Kaupungin kerhopaikkoja on tänä syksynä lisätty. Vuoden loppuun mennessä tavoitteena on 1 200 kerhopaikkaa. Myös seurakunnilla on kerhoja lapsille.
Helsingin kaupungille kerhot ovat edullinen tapa hoitaa lapsia: yhden lapsen kulut ovat noin 2 500 euroa vuodessa, minkä lisäksi alle kolmevuotiaille maksetaan noin 6 000 euroa kotihoidontukea. Saman lapsen päivähoito maksaisi kaupungille 10 000–14 000 euroa vuodessa.
Halu ja raha. Siinä syyt, joiden vuoksi hoitovapaalla oleva Heidi Kivisaari aloitti osa-aikatyöt myyjänä kaksi vuotta sitten.
– Lapset sairastivat paljon, jolloin olin jumissa kotona. Se ahdisti.
Heidi Kivisaaren nyt neljävuotiaalla tyttärellä on pitkäaikaissairaus, johon liittyy infektioherkkyys. Tyttö tuo taudit kotiin, jossa ne tarttuvat myös hänen vuotta vanhempaan veljeensä. Entinen homeinen koti lisäsi sairastelua.
Sisällä vietetyn päivän jälkeen tuntui hyvältä vaihtaa niistämis- ja viihdytysvuoroa puoli viideltä ja lähteä aikuisten pariin. Vaihdot olivat tiukkoja, toisinaan mies joutui lähtemään töistä kesken palaverin. Mies oli kuitenkin tyytyväinen siihen, että puolisokin toi rahaa kotiin.
Perheen yhteistä aikaa oli vain, kun sitä kalenterin kanssa suunniteltiin. Jos Heidi Kivisaari halusi viikonlopun vapaaksi, hänen piti työskennellä viikon kaikki arki-illat, yhteensä 20 tuntia.
Syyskuussa on alkanut uusi elämänvaihe, sillä lapset ovat aloittaneet päiväkodin ja Kivisaari palannut toimintaterapeutin virkaansa.
Työtä viitenä päivänä viikossa. Kahdeksasta neljään. Vapaat viikonloput. Heidi Kivisaari puhuu uudesta arjestaan nautiskelevasti kuin alkavasta kesälomasta.
– Onhan tämä ihanaa! Aion harrastaa liikuntaa, käydä kuntosalilla ja juoksemassa. Perjantaina voimme lähteä koko perhe vähän pidemmällekin reissulle.
Ainoastaan päiväkodissa leviävät pöpöt mietityttävät.
– Toivottavasti lapsilla on jo vähän vastustuskykyä.
Ulkomailla on tutkittu perheitä, joissa vanhemmat käyvät eri aikaan töissä, jotta pystyvät hoitamaan lapset itse. Tutkija Katja Repo kertoo, että elämäntapa nähdään tutkimuksissa hyvänä jaetun vanhemmuuden kannalta, mutta perheen ajankäyttöä pidetään ongelmallisena.
– Elämä on raskasta ja aikataulutettua, ja perheen yhteinen aika jää tosi vähäiseksi, Repo sanoo.
Ulla Huhtisen kokemus on erilainen.
– Elämässä on hyvä tasapaino. Nautin lasten kanssa olemisesta enemmän kuin koskaan ja palaan pitkän viikonlopun jälkeen mielelläni töihin. Suosittelen kokeilemaan!
Huhtisten perheessä vanhemmat tekevät kotipäivinä sitä mistä tykkäävät. Ulla Huhtinen kyläilee lasten kanssa paljon kaveriperheiden luona. Hänen miehensä taas vie lapset metsään ja rakentaa majoja.
– Nyt he ovat sieniretkellä.
Muut lähteet: Helsingin varhaiskasvatusvirastosta vs. kehittämispäällikkö Mikko Mäkelä ja erityissuunnittelija Kalle Kujala, Suomen Akatemian Nelli – Perhevapaalla olevien naisten työhön paluun motivaatio ja strategiat, Valtiovarainministeriön tiedote Budjetti vahvistaa hallituksen työlinjaa 7.8.2013.
Jaa tämä artikkeli: