Vuosikate ei enää kata poistoja

Vuosikate ei enää kata poistoja

Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päättää 10. joulukuuta ensi vuoden budjettiesityksestä. Seurakuntayhtymän hallintojohtajan Risto Hämäläisen mukaan lähivuosien taloutta rasittavat sekä ulkoiset tekijät että yhtymän omat rakennus- ja korjaushankkeet.

Mitä tärkeitä talouspäätöksiä ensi viikolla tehdään, hallintojohtaja Risto Hämäläinen?

”Vuoden 2015 talousarviossa ei vielä ole merkittäviä käyttötalouden tasoon vaikuttavia tekijöitä käsittelyssä. Talousarvion loppusumma on kuitenkin noin 1,1 prosenttia pienempi kuin kuluvan vuoden talousarvio.”

”Merkillepantavaa on, että emme enää kykene kaikilta osin täyttämään voimassaolevan yhtymän strategian linjauksia. Vuosikatteemme ei enää riitä kattamaan poistoja, kuten eräs taloutemme strategialinjauksista edellyttää.”

Miltä lähivuosien talousnäkymät näyttävät?

”Espoon seurakuntayhtymän taloutta rasittavat lähivuosina yhtäältä ulkoiset tekijät, kuten tulossa olevat muutokset verotulojärjestelmässä sekä seurakuntatalouksilta kannettavien eläkerahastomaksujen nousu vuodesta 2016 alkaen, ja toisaalta omaan toimintaamme liittyvät tekijät, joista merkittävimpiä ovat Suvelan kappelin uudisrakennushankkeen sekä Espoonlahden ja Tapiolan kirkkojen peruskorjaushankkeiden kustantaminen.”

Kumpi tuntuu kipeämmin Espoon seurakuntien kukkarossa, vuosia jatkunut taantuma vai kirkosta eroaminen?

”Molemmilla tekijöillä on vaikutuksensa seurakuntien talouteen. Kirkosta eroaminen näkyy myös Espoon seurakunnissa, kaupungin vuosittainen muuttovoitto on kuitenkin toistaiseksi jossakin määrin kompensoinut kirkosta eroamisen vaikutuksia.”

”Taantuman jatkuminen ja syveneminen lamaksi on vaikuttanut viime vuosina yhä selkeämmin myös espoolaisten arkeen. Espoon kaupungin työttömyysluvut ovat viimeisen vuoden aikana valitettavasti nousseet selvästi. Taantuma on vaikuttanut myös yritysten tuloksentekokykyyn. Seurakunnille kannettava yhteisöveron tuotto-osuus lasketaan ainoastaan yritysten positiivisesta tuloksesta, ja tällä on laskeva vaikutuksensa yhteisöveron tuottoon.”

Miten hallituksen esitys seurakuntien yhteisövero-osuuden korvaamisesta lakisääteisellä budjettikorvauksella vaikuttaa Espoon seurakuntiin?

”Hallitus esittää seurakuntien saaman yhteisövero-osuuden korvaamista budjettirahoituksella, joka kattaisi kirkon yhteiskunnallisten tehtävien kulut. Yhteisöverotuottojen osuus Espoon seurakuntien budjetissa on ollut viime vuosina 7–9 miljoonaa euroa talouden suhdanteiden mukaan. Tänä vuonna yhteisöverotuloja odotetaan kertyvän noin 7,2 miljoonaa euroa.”

”Muutos vaikuttaisi Espoon seurakuntien talouteen siten, että rahaa olisi käytössä entistä vähemmän. Kirkkohallituksen kaavaileman maksuperusteen mukaisesti seurakuntatalouksille tulisi jatkossa jaettavaksi 19,70 euroa kuntalaista kohti. Jakoperusteena on nimenomaisesti kunnan tai kaupungin väkiluku, ei seurakuntien jäsenmäärä. Tämän laskelman perusteella Espoon seurakuntayhtymälle tulisi jatkossa vuosittain noin 5,4 miljoonaa euroa kirkon yhteiskunnallisten tehtävien kuluihin. Mikäli keskimääräisen yhteisöveron vuosittaisena tuotto-osuutena pidetään 7 miljoonaa euroa, vähennys olisi noin 1,6 miljoonaa euroa.”

Onko uusi rahoitustapa espoolaisten näkökulmasta oikeudenmukainen?

”En ota kantaa rahoitustavan oikeudenmukaisuuteen. Kokonaisuutena tarkasteltuna tuleva ratkaisu on evankelis-luterilaisen kirkon kannalta kohtuullinen. Uuden rahoitustavan laskuperusteen mukaan valtaosa seurakuntatalouksista hyötyy uudesta järjestelystä. Tuloja menettäviä seurakuntatalouksia ovat erityisesti ne, joiden alueella on menestyviä liikeyrityksiä, jotka ovat maksaneet liikevoitostaan yhteisöveroa.”

Kuinka paljon Espoon seurakuntayhtymä maksaa eläkerahastomaksuja vuosittain? Onko summa kasvamaan päin?

”Kirkon työeläkejärjestelmä rahoitetaan pääosin työeläkemaksuina, joiden taso vuonna 2014 on 28 prosenttia. Eläkekustannukset ovat edelleen kasvussa. Työeläkemaksujen lisäksi Kirkolliskokous on päättänyt erillisestä eläkerahastomaksusta, jota on kannettu vuoden 2013 alusta lukien.”

”Vuosina 2013–2015 eläkerahastomaksu on 1,2 prosenttia kirkollisverotuloista. Vuonna 2016 eläkerahastomaksu nousee luultavasti kahden prosentin tasolle, ja vuodesta 2017 alkaen kolmen prosentin tasolle. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan eläkerahastomaksua voidaan kantaa maksimissaan viiden prosentin suuruisena. Nämä muutokset tuovat jatkossa merkittävää lisärasitetta käyttötalouteemme.”

Tapiolan ja Espoonlahden kirkoissa on edessä peruskorjaus. Suvelan kappeli on merkitty uudiskohteeksi, ja krematorioon tehdään parhaillaan peruskorjausta. Onnistuuko kiinteistökulujen karsiminen samaan aikaan näiden investointien kanssa?

”Nykyisen rakentamisohjelmamme puitteissa Suvelan kappelin uudisrakennushankkeen ja Espoonlahden sekä Tapiolan kirkkojen peruskorjaushankkeiden tässä vaiheessa arvioidut yhteiskustannukset ovat noin 36 miljoonaa euroa. Kiinteistökulujen kehityksen hahmottaminen on osa strategiatyötä, ja tähän kokonaisuuteen liittyy suoraan monia seurakuntatyön järjestämisen käytännön kysymyksiä. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä ratkaistaviksi, mutta talouden kehitys pakottaa meitä etsimään säästöjä kiinteistöistäkin.”

Minkälaisia keinoja Espoon seurakunnilla on käyttötalouden kulujen karsimiseen?

Henkilöstökulut muodostavat suurimman yksittäinen kuluerän seurakuntayhtymän taloudessa, joten henkilöstön määrää joudutaan varmasti tulevina vuosina hallitusti vähentämään muun muassa eläköitymiskehitystä hyödyntäen. Muita keinoja ovat muun muassa investointiohjelman supistaminen, vuosittainen investointikatto ja kiinteistöjen saneeraustasojen tarkistaminen sekä omaisuuden myyminen.

Mitä tarkoittaa investointiohjelman supistaminen?

”Investointiohjelman supistamisessa voi tulla kysymykseen muun muassa hankkeiden uudelleen aikatauluttaminen ja kiinteistöjen saneeraustasojen tarkistaminen. Näitä kysymyksiä käsitellään tulevassa seurakuntayhtymän strategian päivitystyössä ensi keväästä alkaen.”

Kuinka merkittävistä henkilöstön vähentämisistä puhutaan lähivuosina?

”Tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida säästötarpeiden vaikutuksia seurakuntayhtymän henkilöstömäärään.”

Mitä omaisuutta seurakunnat voisivat myydä?

”Vastaisten peruskorjausinvestointien kattamiseksi eteen voi tulla esimerkiksi seurakuntayhtymän omistuksessa olevan kaavoitetun maa-alueen myyminen. Omaisuuden myynti rahoitusratkaisuna on kuitenkin melko lyhytnäköinen ratkaisu, sillä omaisuuden voi myydä ainoastaan kerran.”

Kuka päättää säästöistä käytännössä?

”Kulujen karsimiseen liittyviä päätöksiä tehdään käytännössä usealla tasolla. Arjessa seurakunnat ja yhtymän viraston palveluyksiköt tekevät hankintapäätöksiä talousarvion antamissa puitteissa. Kulujen karsimiseen liittyviä linjauksia tehdään myös eri toimielimissä, kuten yhteisessä kirkkovaltuustossa, yhteisessä kirkkoneuvostossa ja seurakuntaneuvostoissa.”

Miten lähivuosien säästöt näkyvät tavallisen seurakuntalaisen elämässä?

”Tätä kysymystä on myös aikaista lähteä arvioimaan. Pyrkimyksenä on, että tavoiteltavat säästöt vaikuttaisivat mahdollisimman vähän seurakuntalaisen arkeen. Samalla kun haetaan säästöjä käyttötaloudesta ja tehdään uudenlaisia strategisia linjauksia, avautuu myös mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Se voi vaikuttaa positiivisesti seurakuntalaisen arkeen.”

Jaa tämä artikkeli: