Sukellus historiaan. Satavuotiaan Kallion kirkon torni kurottaa mäellä kohti taivasta, kirkko on sisältäkin täynnä kauniita yksityiskohtia. Kuva: Esko Jämsä
Wau, mikä kirkko!
Satavuotias Kallion kirkko edustaa oman aikansa wau-arkkitehtuuria.
Valokuvaaja Signe Branderin panoraamakuva vuodelta 1912 kertoo hyvin, millaiseen ympäristöön merenpinnasta mitattuna yli 94 metriin ulottuva Kallion kirkko rakennettiin. Kallion kaupunginosassa oli tuolloin vasta joitakin isoja kivitaloja, suurin osa oli matalia puutaloja.
Valokuva liittyy Kallion kirkko sata vuotta 1912–2012 -näyttelyyn, jonka kokosi filosofian tohtori Ritva Wäre. Näyttelyn kuvista valtaosa on julkaistu Salla Korpelan toimittamassa juhlakirjassa Tälle Kalliolle – Kallion kirkon 100 vuotta.
– Kirkkoon sisältyy paljon kulttuurihistoriallisia arvoja, joten oli kiinnostavaa sukeltaa sen suunnittelu- ja rakennusprosessiin. Materiaalia löytyi runsaasti sekä kirkon omasta että Arkkitehtuurimuseon arkistosta, kirkon vaiheista juhlakirjaan kirjoittanut Wäre kertoo.
Kirkon rakentamista suunniteltiin pitkään. Helsingin seurakunnat pyysivät kaupunkia jo vuonna 1889 varaamaan edustavan tontin kirkkoa varten, mutta vasta vuonna 1906 hankkeesta julkistettiin arkkitehtikilpailu. Arkkitehti Lars Sonckin suomalaista art nouveauta ja kansallisromantiikkaa edustava suunnitelma oli lähinnä palkintolautakunnan näkemystä.
– Kirkko oli suurempi ja korkeampi kuin tähän paikkaan olisi tarvittu. Ajan visionäärit kuitenkin ajattelivat tulevaisuutta ja Kallion ja koko kaupungin kasvua, Ritva Wäre toteaa.
Arkistoja penkoessa hänelle selvisi, miten paljon ongelmia kirkon rakentamiseen oli liittynyt.
– Kallion kirkon rakentaminen oli vastaavanlainen jännitysnäytelmä kuin moni suuri rakennus- tai korjaushanke nykyäänkin. Suunnitelmat muuttuivat vielä työn aikana, ja arkkitehdin piirustuksia samoin kuin monia ulkomailta tilattuja varusteita saatiin odottaa. Työ viivästyi noin vuodella suunnitellusta aikataulusta.
Myös rakennusbudjetti kasvoi työn edetessä lähes kaksinkertaiseksi. Tämä johtui osaksi siitä, että rakentamisessa haluttiin kokeilla uusinta tekniikkaa.
Pyhäkössä piti tehdä korjauksia melko pian sen valmistumisen jälkeen. Jo 1918 Lars Sonck suunnitteli kirkkoon uuden, muodoltaan ja sijainniltaan perinteisen saarnatuolin. Arkkitehtikilpailun palkintolautakunta nimittäin oli edellyttänyt, että saarnatuolin pitää näkyä joka puolelle kirkkoon. Sen vuoksi Sonck oli sijoittanut sen alttarin taakse kuoriosaan, jossa olivat myös urut ja kirkkokuoron lehteri. Yhdistelmä kuitenkin toimi huonosti.
Kirkossa on tehty vuosien varrella korjaustöitä sisätiloissa ja tornissa.
– Tornin huippu rakennettiin vasta 1911, jolloin kirkon ulkoasu oli muuten valmis. Huipun kupoli katettiin aluksi litteillä graniittikivillä ja myöhemmin lyijylevyillä. Vuoden 2000 vaiheilla sen kate muutettiin kupariseksi, Ritva Wäre selvittää.
Alkuvaiheessa tehtiin virheitä myös hankinnoissa. Esimerkiksi Saksasta tilatut uudentyyppiset urut jouduttiin vaihtamaan. Salla Korpelan mukaan urkujen hankintaan liittyi senkin jälkeen epäonnistumisia.
– Lopulta kirkkoon saatiin kahdet erinomaiset urut ja Kallion seurakunnasta on tullut kirkkomusiikin valtakunnallinen edelläkävijä.
Kirkon juhlakirjan kokoamisessa Kallion seurakunnan kappalainen Riitta Männistö johti työryhmää, joka valitsi Tälle Kalliolle -kirjan aiheet ja kirjoittajat.
– Kirjassa on paljon tietoa kirkon historiasta, mutta siinä kuuluu vahvasti myös seurakuntalaisten ääni, Salla Korpela kertoo.
– Järjestimme keräyksen, johon ihmisten toivottiin lähettävän kirjallisena muistojaan kirkosta. Muistelukirjoituksista osa on julkaistu kirjan Muistojemme kirkko -osuudessa. Niistä näkyy osaltaan se, miten moni helsinkiläinen on asunut Kalliossa jossakin elämänvaiheessa.
Juhlakirja sisältää vanhoja valokuvia kirkosta ja sen toiminnasta. Mukana on myös aivan uusia kuvia, esimerkiksi yksityiskohtia kirkon taideteoksista ja kristillistä symboliikkaa sisältävistä ornamenteista.
Kallion kirkko sata vuotta 1912–2012 -näyttely 28.3. saakka Kallion kirkon kappelissa, Itäinen papinkatu 2. Avoinna arkisin klo 12–17 ja la–su klo 12–18. Nähtävillä valokuvia, piirustuksia, historiallisia messukasukoita ja uusimpia kirkkotekstiilejä.
Tälle Kalliolle -kirjaa myydään 30 eurolla Kallion kirkossa ja kirkkoherranvirastossa.
Marjo Kytöharju
Jaa tämä artikkeli: