Yhteistyöllä muutoksia. Yakub Muhamud haluaa muuttaa suomalaisen yhteiskunnan suhtautumista maahanmuuttajiin ja heidän täällä syntyneisiin lapsiinsa.

Yakub Muhamud: Ei kukaan sodi omaa maataan vastaan

Espoolainen Yakub Muhamud haluaa saada nuoret muslimit mukaan ennaltaehkäisemään radikalisoitumista.

• 08.05.2015 17:00
• Joona Raudaskoski Kuva: Jukka Granstrom

Yakub Muhamudin tavoitteena on saada aikaan perinpohjaisia muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen tavassa käsitellä maahanmuuttajia ja heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan.

Tätä tehtävää noin kolmekymppinen espoolaisyrittäjä toteuttaa Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston konsulttina yhteistyöprojektissa Suomen sisäministeriön kanssa. Toinen tärkeä yhteistyökumppani on Kirkon Ulkomaanapu.

Sodan jaloista Suomeen

Somaliassa syttyi sisällissota vuonna 1988. Yakub Muhamud oli tuolloin kolmevuotias. Neljä vuotta myöhemmin Yhdysvaltain joukot rantautuivat maahan Yhdistyneiden Kansakuntien valtuutuksella.

Samana vuonna, kun Yhdysvallat vetäytyi maasta, Muhamud muutti veljensä perheen mukana Suomeen. Veli jatkoi matkaansa Egyptiin ja kahdeksanvuotias Muhamud jäi asumaan kontiolahtelaiseen perhekotiin Pohjois-Karjalassa.

Tummaihoinen poika Pohjois-Karjalassa

Hän muistaa elävästi ensimmäisen koulupäivänsä: koko koulun piha pysähtyi samalla hetkellä, kun tummaihoinen poika astui bussista.

Elämää varjostivat monien rasistiset asenteet. Silti Muhamud muistelee enemmän kohtaamiaan hyviä ihmisiä. Hänen asuessaan perhekodissa kontiolahtelainen perhe otti hänet käytännössä sijaislapsekseen.

”Perheessä minua puolustettiin ja arvostettiin. Siellä minua pidettiin ihmisenä. Kun tunsin, että tarvitsen lohdutusta, sain sitä. Se oli paikka, jossa pysyin kasassa”, Muhamud kertoo.

Muslimiyhteisö on huolissaan radikalisoitumisesta

Lvi-asentajaksi kouluttautunut Muhamud omistaa nykyään itäafrikkalaisia elintarvikkeita myyvän kaupan Espoossa.

Kaupan kautta hän on päässyt tutustumaan muslimiyhteisön huoliin radikalisoitumisesta, sillä kaupasta on mahdollista soittaa ulkomaanpuheluita.

”Afganistanilaisia huolettaa al-Qaida ja somalialaisia al-Shabaab.”

Vuonna 2011 Muhamud oli mukana perustamassa maahanmuuttajien kotiutumista edistävää Kehitä ja arvosta ry:tä. Muhamud toimii muiden töidensä ohella järjestön toiminnanjohtajana.

Surmatyö herätti toimimaan

Vuoden 2013 helmikuussa kantasuomalainen nuorukainen surmasi raa’asti ikäisensä nuoren somalimiehen Leppävaarassa.

”Muutamat nuoret lähtivät kostoretkelle. Olemme kuitenkin puhumalla saaneet nuoret muuttamaan mielensä.”

Kaikille puhe ei tehonnut. Saman vuoden lopulla surmatun miehen tuttu lähti sotimaan Syyriaan terroristijärjestö Isisin riveihin. Kaikkiaan sotimaan on lähtenyt Suomesta ainakin viisikymmentä ihmistä.

Leppävaaran surman jälkeen Kehitä ja arvosta ry päätti aloittaa nuorten radikalisoitumista ennaltaehkäisevän työn. Yhdistys kutsui päättäjiä ja muita vaikuttajia keskustelemaan. Paikalla olivat esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto, perussuomalaisten edustaja ja Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen.

Yhteistyötä viranomaisten ja muslimiyhteisöjen välille

Keväällä 2014 Yakub Muhamud pääsi osallistumaan Ulkomaanavun ja sen nuorisoverkosto Changemakerin järjestämään Changemaker Akatemiaan. Sen avulla Muhamud pystyi liittämään käytännön kokemuksensa radikalisoitumisesta tutkimustietoon.

Lopulta hänestä tuli Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston konsultti, jonka tehtävä on yhteistyön luominen viranomaisten ja muslimiyhteisöjen välille.

Muhamud kertoo, että ensimmäisessä viranomaisten ja muslimiyhteisön edustajien välillä pidetyssä tapaamisessa näki molempien osapuolien jännittävän ja jopa pelkäävän.

Tapaaminen kuitenkin hälvensi ennakkoluuloja. Muhamud iloitsee, että kaikkien merkittävien muslimiyhteisöjen johtajat ovat sitoutuneet yhteistyöhön Ulkomaanavun ja sisäministeriön kanssa.

Omaa maata vastaan ei sodita

Yakub Muhamud uskoo hyväksytyksi tulemisen kokemuksen olevan tehokkain tapa yhdistää ihmisiä yhteiskuntaan.

Esimerkki löytyy Yhdysvalloista. Maassa on parin miljoonan muslimin yhteisö. Silti Syyriaan on lähtenyt tiettävästi noin sata ihmistä. Suhdeluku on Suomeen verrattuna pieni.

”Miksi maasta, jonka monet muslimit kokevat vihollisekseen, ei lähde muslimeja taistelemaan? Sodasta huolimatta heidän muslimiyhteisönsä on integroitunut amerikkalaiseksi. He kokevat maan omaksi maakseen. Ei kukaan sodi omaa maataan vastaan. Jos kokee Suomen omaksi maakseen, ei sille tee pahaa.”

Nuoret muslimit mukaan ehkäisemään radikalisoitumista

Ongelma on, etteivät monet muslimit kuitenkaan tunne itseään suomalaisiksi.

”Olen kasvanut enemmän suomalaisessa kuin somalialaisessa perhe-elämässä. Mutta koen edelleen olevani vain somali, koska niin muut minuun suhtautuvat. En voi tunkea väkisin paikkaan, johon minua ei haluta”, hän sanoo.

Muhamud kertoo huomanneensa nuorten muuttuneen myönteisemmiksi radikaaleille ajatuksille islamista. Nuoren kannalta paras tilanne olisi saada apua varhaisessa vaiheessa. Viranomaisille ilmoittaminen kuitenkin leimaa esimerkiksi koko moskeijan radikaaliksi.

”Seuraavat kymmenen vuotta ollaan Suojelupoliisin tarkkailulistalla, vaikka eivät radikalisoituneet yksilöt enää käy moskeijassa.”
 

Käytännössä ratkaisu on ajaa nuori pois yhteisöstä. Sen seurauksena nuori jää yksin ja etsiytyy entistä helpommin omaa ajatteluaan tukevien joukkoon.

Tämän Muhamud haluaa muuttaa. Hän haluaa, että yhteisöillä on todellisia keinoja puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa.

”Suomessa ei ole yhtään sellaista ihmistä, joka tekisi aitoa radikalisoitumisen ehkäisemistä työkseen. Ei ole mitään ohjeita eikä asiaan panosteta oikeasti. Ei meidän tarvitse odottaa, että jotain tapahtuu”, Muhamud sanoo.

Hän pitää erityisen tärkeänä saada nuoret muslimit mukaan edistämään radikalisoitumisen ennaltaehkäisemistä.

”Heitä pitää käyttää. Suomalainen yhteiskunta on kasvattanut ja kouluttanut meidät. Jos sitä ei hyödynnä, se on verovarojen tuhlaamista”, Muhamud sanoo.