Yhteisötalosta Jakomäen keidas
Kuva: Liisa Huima

Kuva: Liisa Huima

Yhteisötalosta Jakomäen keidas

Amerikkalainen Aron Bach ei tullut onnelliseksi tavoitellessaan amerikkalaista unelmaa. Usein hän uupui velvollisuuksiensa alle ja menetti työnsä ilon.

Viime vuonna Seattlessa Bach pähkäili elämänsä suuntaa toisen puutyöpajansa ja tuoreen vaimonsa kanssa. Samaan aikaan Jakomäessä yhteisötalolla havahduttiin tarpeeksi pätevän johtajan puutteeseen. Silmu-verkosto ry:ssä muistettiin Aron Bach, joka oli asunut ja työskennellyt Pihlajistossa 1990-luvun lopulla. Päätettiin kutsua Bach katsomaan paikkaa.

Hänelle oli pelottava, mutta kannattava uskon hyppy myydä omaisuus ja muuttaa Suomeen.

– Olen aina kokenut kutsumusta tehdä asioita toisten hyväksi, kertoo hienopuuseppä ja yhteisötalon työnjohtaja Aron Bach.

Jakomäessä alettiin jo yli kymmenen vuotta sitten unelmoida uudenlaisesta yhteisöllisyydestä alueella. Unelmat ovat kiinnittyneet aiemmin kauppana ja pankkina toimineeseen taloon Louhikkotiellä. Taloa remontoidaan asukkaiden toiminnalliseksi olohuoneeksi, joka avaa mahdollisuuksia eri harrastuksiin, koulutukseen ja työllistymiseen.

Yhteistyötä tehdään Helsingin kaupungin, eri oppilaitosten, seurakuntien ja alueen hyvinvointia tukevien toimijoiden kanssa.

– Esimerkiksi Pohjois-Helsingin bändikoulun kanssa suunnitellaan yhteistyötä. Haluamme antaa areenan ihmisten lahjoille ja unelmille, Bach kertoo.

Kunnianhimoisella hankkeella on monta ulottuvuutta: kodikas kahvila, monivivahteinen olohuone ja taidepaja. Suurella lavalla tullaan järjestämään konsertteja. Myös Aron itse on musikaalinen.

– Pitkän tauon jälkeen on taas tullut jammailtua kitaralla, Petteri Sariola -fani tunnustaa.

Kaupungilta vuokratussa tilassa sahanpuru lentää, kun tilaa remontoidaan. Projektin talous perustuu yksityisten ihmisten, julkisten tahojen ja säätiöiden rahoitukseen.

– Kuluja tulemme kattamaan muun muassa jakomäkeläisen muotoilusuunnittelijan luoman TULI furniture -kalustelinjan kautta. Tilassa toimiva puutyöpaja tuottaa myös muita räätälöityjä tuotteita.

Yhteisötalon työnjohtajana Bach valvoo töitä. Työlle puutyöpajassa antaa sosiaalista vastapainoa perusteilla oleva kahvila.

– En unelmoinut voivani tehdä kaikkia rakastamiani asioita saman katon alla. Minua ei ole kutsuttu pastoriksi, vaan veljeyteen ihmisten kanssa.

Yhteisötalosta halutaan paikka, jossa kaikenikäiset asukkaat eri kulttuuritaustoista saavat kohdata toisiaan luovassa, mutta turvallisessa ilmapiirissä.

– Ihmiset löytävät toisensa arjen tasolla, kun he syövät yhdessä ja jakavat elämää. Tilassa kokoonnutaan yhteen ja ollaan saatavilla. Annetaan käsille tekemistä ja korville kuultavaa. Asukkaat haluavat välittää toisistaan käytännön tasolla. Nyt tämän periaatteen ympärille syntyy myös yhteinen tila.

 

P.S. Asun Jakomäessä vaimoni kanssa Silmu-verkoston vapaaehtoisasunnoissa. Asumme lähekkäin muiden kanssa. Ystävyys ja työläishenki tekevät paikasta kotoisan. En viihtyisi hienostoalueella.

Ihmettelen, että kesti näin kauan päätyä Suomeen. Yhdysvalloissa en koskaan löytänyt samaa yhteenkuuluvuutta, mikä Suomessa vallitsee. Siellä kaikki olivat hyvin hajallaan.

Vaadin itseltäni, että opin puhumaan sujuvasti suomea.

Nautin nyt enemmän kuin koskaan käsillä tekemisestä.

Kati Pitkälä

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city