Yhteisvastuukeräys näkyy ja kuuluu
Helmikuun alussa alkanut Yhteisvastuukeräys näkyy seurakunnissa eri tavoin. Rahaa on hankittu lipaskeräysten ja listakeräysten lisäksi erilaisilla tempauksilla.
Esimerkiksi Leppävaaran seurakunnassa varoja kerättiin viime viikolla aktiivisesti. Torstaina järjestetty konsertti kartutti keräyskassaa yli viidelläsadalla eurolla, ja myös sunnuntaisen kirpputorin pöytävuokrat ohjattiin Yhteisvastuulle.
Lippaiden kanssa keräävät levittäytyivät perjantaina kolmannen kerran tänä vuonna Sellon kauppakeskukseen.
Tämänvuotisella keräystuotolla tuetaan pienrahoitustoimintaa Ugandassa ja torjutaan ylivelkaantumista Suomessa. Kotimaassa on tarkoitus myöntää pienlainoja taloudellisessa ahdingossa oleville.
Leppävaaran seurakunnan diakoni Nataša Stambejin mukaan vain harva lahjoittaja kysyy, mihin keräysvarat kohdistuvat.
”Ihmiset tietävät, että Yhteisvastuulle annetut rahat menevät hyvään tarkoitukseen. Jotkut ovat ensin ihmetelleet, miksi autetaan ylivelkaantuneita. Monet ovat kuitenkin suhtautuneet positiivisesti, kun olemme kertoneet asiasta enemmän. Kuka tahansa voi joutua ottamaan lisävelkaa esimerkiksi sairastumisen tai työttömyyden vuoksi”, sanoi Stambej perjantaina lippaan kanssa päivystäessään.
Hänen ohitsensa kulkenut Antero Saksa ei etukäteen tiennyt, mihin rahat menevät, mutta kävi antamassa lantin.
”Taskussani oli kolikko, ja ajattelin, että voi sen näinkin käyttää”, Saksa tuumi.
Kuullessaan kohteesta tarkemmin mies piti sitä ihan hyvänä. Saksa ymmärsi, että joskus ihmisille voi tulla tilanteita, jolloin talous ei ole hallinnassa.
Yhteisvastuukeräyksessä vapaaehtoisten panoksella on merkittävä rooli. Osa seurakuntalaisista jaksaa uurastaa vuodesta toiseen.
”Yhdeksän vuotta sitten etsittiin kerääjiä, ja olen ollut mukana siitä asti. Yhteisvastuukeräys on sydämelläni”, kertoi Sellossa marketin edessä kerännyt Vilma Siitonen, joka on ehtinyt kuluvana vuonna toimia myös listakerääjänä Perkkaan asuinalueilla.
Ensimmäisen kerran Yhteisvastuukeräys tuli Siitoselle tutuksi jo pikkulikkana 1950-luvulla.
”Muistan, kun kiersimme talosta taloon keräämässä koulukaverini kanssa. Äitini ja isäni auttoivat aina ihmisiä, ja auttaminen on tullut minulle syntymälahjana”, sanoi Siitonen.
Aktiivisin keräysaika seurakunnissa kestää huhtikuulle, mutta rahaa voi lahjoittaa senkin jälkeen pankkitilien kautta.
Jaa tämä artikkeli: