Hyvällä paikalla. Kaupungin ja Helsingin seurakuntien yhteistyö toimii. Keskustassa näkyvin yhteistyömuoto on Kampin kappeli, jonka rakentamiseen lähdettiin ehdotuksen tultua kaupungilta. Viikissä seurakunnat osallistuivat kokonaisen asuinalueen palvelukonseptin suunnitteluun ja toteutukseen. Kuva: Jukka Granström
Yhtymä rakentaa lisää harkiten
Helsingin seurakunnat rakentavat uusille asuinalueille vähän ja monikäyttöisiä tiloja.
Helsinki laajenee ja rakentaa tulevina vuosina uusia alueita rannoilleen ja Sipoon liitosalueille. Helsingin seurakunnat kaavailevat näille alueille monikäyttöisiä tiloja, jotka olisivat lähinnä seurakuntakoteja.
Helsingin seurakuntien kiinteistötoimisto ja seurakunnat käynnistävät parhaillaan uusiin alueisiin liittyvää strategiatyöskentelyä, jossa kartoitetaan kiinteistöihin liittyviä tarpeita.
Tarkoituksena on muodostaa kokonaisnäkemys siitä, millaisia tiloja tarvitaan. Kiinteistöjohtaja Markku Koskisen mukaan selvitystyön tulokset voisivat tulla yhteisen kirkkovaltuuston arvioitavaksi keväällä. Linjaukset olisivat näin käytettävissä, kun vuoden 2013 talousarviota ensi syksynä tehdään.
– Meillä on nyt käytössä olevat 39 kirkkoa ja 24 seurakuntataloa. Lähtökohtana voisi olla, että ne riittäisivät jumalanpalvelusten ja toimitusten hoitamiseen, Koskinen sanoo.
Markku Koskisen mukaan ideana voisi olla koota seurakuntalaisia jo olemassa oleviin kirkkoihin ja kappeleihin, joissa olisi näin myös enemmän yhteisöllisyyden tuntua. Vanhassa rakennuskannassa on runsaasti resursseja. Niiden käyttömahdollisuuksia pyritään näkemään uudella tavalla.
– Katsomme yhtä aikaa sekä korjausvelkaa että vähäistä toimintaa. Kun ne kohtaavat, ei peruskorjauksiin kannata lähteä. Vajaakäyttöisiin paikkoihin tulee tehdä pienemmät toimitilat uusiin käyttötarkoituksiin tai saada tontit asuntorakentamiseen, Koskinen linjaa.
Helsingin seurakuntayhtymässä varaudutaan siihen, että kirkkoon kuuluu entistä vähemmän väkeä. Koska seurakuntien tuloista noin 80 prosenttia on verotuloja, tämä merkitsee vääjäämättä muun muassa henkilöstön vähentämistä.
Kiinteistöpoliittinen linja on, että seurakuntien toimitilojen määrää, noin 90 000 neliötä, vähennetään neljänneksellä vuoteen 2030. Samaan aikaan uusille asuntoalueille kaavaillaan rakennettavan kolme prosenttia uusia toimitiloja. Näin toimien voidaan pitää suurempaa työntekijäjoukkoa seurakunnissa.
– Useista vanhan rakennuskannan rakennuksista on luovuttava suunnitelmallisesti. Tyypillinen esimerkki on Paloheinän kirkko, josta on tehty purkupäätös. Sen paikalle rakennetaan pienemmät kerhotilat, Markku Koskinen sanoo.
– Mitään väkivaltaisia toimenpiteitä ei tehdä, vaan toimia suunnitellaan yhdessä seurakuntien kanssa, hän korostaa.
Kiinteistöasioissa aikajänteet ovat pitkät. Tällä hetkellä tähytään vuoteen 2030, jolloin kaikki Helsingin potentiaaliset asuinalueet on rakennettu.
– Katsomme tuosta vuodesta taaksepäin ja pohdimme, mitä nyt olisi järkevää tehdä. Voimme määritellä toiminnan edellyttämän tilantarpeen myös laskennallisesti, mikä auttaa seurakuntien tilantarpeen arvioinnissa, Koskinen sanoo.
Sipoon liitosalueella on muun muassa vuonna 1574 rakennettu puukirkko ja hautausmaa. Viime keväänä seurakunnat ostivat kirkon vierestä omakotitalokiinteistön, johon kuuluu 4 000 neliötä maata. Asuinrakennukseen perustetaan hautausmaan toimisto ja henkilökuntatilat. Autotalliin saadaan koneet ja muu kalusto. Tälle lisämaalle on mahdollista rakentaa myös seurakuntakoti.
Jätkäsaaren noin 12 000 ihmistä palvelemaan on kaavailtu kappelia tai seurakuntakotia.
Kruunuvuorenrantaan on tarjottu kappelille tonttia merenrannasta ja seurakuntaneuvosto on jo näyttänyt sille omalta osaltaan vihreää valoa.
Kalasatamaan tulee 15 000 asukkaan alue, johon on ideoitu seurakuntataloa tai kappelia. Kaavoittaja on ehdottanut sille tonttia.
– Kustannus- ja toimintanäkökohdat tilavaihtoehtoineen puetaan hankesuunnitelmiksi. Niiden perusteella otetaan kantaan kaikkiin hankkeisiin luultavasti ensi keväänä, Koskinen sanoo.
Keski-Pasilan keskuskortteliin on suunnitteille kolmen seurakunnan yhteinen tukipiste.
– Kallion, Paavalin ja Meilahden kirkkoherrat ovat olleet sitä mieltä, että seurakunnilla pitäisi olla paikka Pasilan ytimessä. Joistakin näiden seurakuntien alueiden kiinteistöistä voitaisiin silloin luopua.
Tällöin keskustellaan varsinkin Itä- ja Länsi-Pasilan kappeleiden toimitilojen siirrosta Keski-Pasilaan. Myös Alppilan kirkon tulevaisuutta tulee pohtia.
– Alppilan kirkkoa korjattiin juuri 5 miljoonalla ja rakennus on hyvässä kunnossa. Suuren, 4 500 neliön kiinteistön ylläpito on raskasta sekä seurakunnalle että yhtymälle. Luopuminen ei ole nyt ajankohtaista vaan on aika keskittyä monipuoliseen toimintaan ja palveluun kirkolla, Koskinen sanoo.
Tommi Sarlin
Jaa tämä artikkeli: