Kuva: Sirpa Päivinen
Yimby! Tuulivoima kelpaisi Stadissa
Kaupungin kasvo: Piia Häkkinen
Helsingin kaupungin päättäjille luovutettiin 18. syyskuuta kuntalaisaloite, jonka 731 helsinkiläistä nettiallekirjoittajaa tahtoisivat tuulivoimaa Helsinkiin. No, tarkkaan ottaen eivät nyt sentään ihan omalle takapihalleen (”yes, in my backyard”), mutta merelle ja teollisesti rakennetuille paikoille kyllä.
Aloitteen toinen vastuuhenkilö on laajasalolainen insinööri Piia Häkkinen.
– Tärkeintä olisi nyt ottaa tuulivoima huomioon uuden yleiskaavan valmistelussa. Voimassaoleva yleiskaava on vuodelta 2002, ja siihen sisältyy ”veteen piirretty viiva”, joka estää tuulivoimaloiden rakentamisen 10 kilometrin säteellä rannoista.
Suojavyöhyke on niin leveä, että tuulivoiman hyödyntäminen merellä käy mahdottomaksi. Viivan eteläpuolella on jo liian syvää.
Yksi iso tuulimylly tuottaa sähköä kolmen megawatin teholla, mikä riittää hyvätuulisella paikalla kattamaan 3 000 kerrostaloasunnon sähköntarpeen. Merituulipuistossa voisi olla vaikkapa parikymmentä myllyä. Sellaisia on rakennettu avomerelle Tanskassa ja Saksassa.
– Muutamalla myllyllä päästäisiin alkuun. Ensin voitaisiin rakentaa helpompiin ja edullisempiin paikkoihin, Piia Häkkinen ehdottaa.
Hän tietää mainiosti, että tuulivoima herättää vastustusta melu-, maisema- ja välkehaittojen vuoksi.
– Yksi tutkimisen arvoinen paikka olisi puolustusvoimilta vapautuva Isosaari, joka on kaukana asutuksesta ja jonne on jo vedetty järeät sähkökaapelit. Myös tuulista Vuosaaren täyttömäkeä sataman vieressä voisi harkita.
– Kävin äskettäin Berliinissä Helsingin Energian johtokunnan matkalla. Keskustahotellimme ikkunasta näkyi kymmeniä tuulimyllyjä. Toki Saksalla on vähemmän vaihtoehtoja kuin harvaan asutulla Suomella.
Tällä hetkellä useimmat muut EU-maat, jopa Liettua ja Romania, tuottavat enemmän tuulivoimaa asukasta kohti kuin Suomi.
Johtokunnan jäsenenä Piia Häkkinen on keskustellut viiden vuoden kuluessa paljon siitä, millä keinoin Helsingin Energia aikoo päästä tavoitteeseensa: viidennes energiasta pitäisi tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä, ja kokonaan hiilineutraalia tuotannon pitäisi olla vuoteen 2050 mennessä. Tuulivoima voisi Häkkisen mielestä olla yksi osa uusiutuvan energian palettia.
Häkkinen on energiatekniikkaa opiskellut fyysikko, ja hän on opettanut fysiikkaa lukiossa sekä työskennellyt Aalto-yliopistossa energia-alan tutkijana. Nyt hän etsii töitä, sillä perheen kuopus Valokki täytti kolme vuotta ja hoitovapaa päättyi.
– Olen miettinyt asiaa myös lasteni tulevaisuuden kannalta. Haluaisin työskennellä ilmastonmuutoksen hillinnän parissa.
Piia Häkkinen tituleeraa itseään himomökkeilijäksi.
– Toinen jalkani on maalla, toinen kaupungissa, jossa ovat parhaat ihmissuhteet. Mökille vetää ympäristön kauneus ja se, että voi vaikuttaa elämäänsä ja tuottaa ruokansa itse. Viime kesänä pystyimme pitämään kesäkanoja ja kalastimme paljon.
P.S. Asun kommuunissa rivitalossa. Yhteisöön kuuluu meidän nelihenkinen perheemme, yksi sinkku ja yksinhuoltajaäiti lapsensa kanssa. Tämä on yksi keino säästää asumiskuluissa, ja seurakin on hyvää!
Ihailen nykyisin sitä, että kirkko puolustaa eettisiä arvoja maailmassa, jossa kaikki toimii kaupallisella pohjalla. Ennen olin tässä suhteessa änkyrä. Olen käynyt lasteni kanssa kirkossa, vaikka en kuulu itse kirkkoon.
Eira Serkkola
Jaa tämä artikkeli: