YK-uskovainen
Sovittelijan neuvo. Pekka Haaviston mielestä yhteydenpitoa Venäjään ei saa missään nimessä lopettaa.

Sovittelijan neuvo. Pekka Haaviston mielestä yhteydenpitoa Venäjään ei saa missään nimessä lopettaa.

YK-uskovainen

– Kommunikaatio on tärkeintä rauhantyössä, sanoo Tuomiokirkon YK:n päivän messussa saarnaava Pekka Haavisto.

Teksti Marjo Kytöharju
Kuva Sirpa Päivinen

Kansanedustaja Pekka Haavisto on ottanut kiinnostuneena vastaan saarnapyynnön. Hänen saarnansa perustuu Matteuksen evankeliumin viidenteen lukuun, jossa puhutaan rauhansovittelijalle hyvin sopivasta vihamiehen rakastamisesta.

– Olen aina juhlistanut YK:n päivää jollakin tavalla. Minua voisi kutsua YK-uskovaiseksi, sillä olen tämän organisaation vankka puolestapuhuja. Mitä enemmän sekaisin maailma on, sitä tärkeämpi foorumi YK on eri tavoin ajattelevien tahojen kohtaamiseen.

Tästä huolimatta Haavisto myöntää, että YK:ssa on liikaa byrokratiaa ja vanhentuneita toimintoja. Hänestä isoa organisaatiota on uudistettava vähitellen, järjestö kerrallaan. Haavisto kuitenkin puolustaa YK:n humanitaaristen järjestöjen tekemää kenttätyötä, johon hän tutustui 2000-luvulla hoitaessaan YK:n tehtävissä ympäristökatastrofeja muun muassa Irakin, Afganistanin ja Balkanin kriisialueilla.

– Kenttätyöntekijät toimivat rohkeasti siviilien suojelemiseksi, usein aseiden paukkuessa ympärillä. Olen nähnyt, miten nopeasti he pystyttävät pakolaistelttoja, radiomastoja ja ruoan jakelupisteitä.

– YK:n lipun alla toimii myös suurin osa rauhanturvaajista, jotka ovat pystyneet työllään estämään monia konflikteja pahenemasta.

Haastavimmaksi sovittelutehtäväksi Pekka Haavisto koki YK-vuosinaan Israelin ja Palestiinan raja-alueen yhteistyöongelmien selvittämisen. Häntä ihmetytti, miksi neuvottelut tuntuvat niin vaikeilta, kunnes hän ymmärsi, että vastakkain on kaksi uhria: israelilaisilla on vainon ja palestiinalaisilla valtiottoman kansan historia.

– Kauhein konflikti on sellainen, jossa on kaksi uhria vastakkain, kuin Daavid vastaan Daavid. Molemmat osapuolet käyttävät neuvottelupöydässä samanlaista dramaattista retoriikkaa.

Sudanissa Haavisto oli kovassa paikassa neuvotellessaan Darfurin rauhansopimuksesta. Radikaalin muslimiryhmän JEM:n johtaja Khalim Ibrahim ei halunnut taipua rauhanehtoihin vaan ilmoitti, että hänen päämääränään on saada aikaan kalifaatti, joka ulottuu Malesiasta Maliin. Hän perusteli tavoitettaan sillä, että onhan meilläkin Euroopan Unioni vailla rajoja.

Konflikteihin liittyy Haaviston mukaan aina paljon tunteita, esimerkiksi vahvaa kunniantuntoa. Kun Somalian radikaalit muslimit havittelivat Etiopiasta Ogadenin maakuntaa, jossa on paljon etnisiä somaleja, hän kertoi ryhmän päällikölle sheikki Aweysille Suomen ja Venäjän historiasta ja Karjalan menettämisestä. Tämä ei pystynyt käsittämään tilannetta vaan ihmetteli, miksi suomalaiset olivat antaneet periksi. Haavisto vastasi, että me valitsimme rauhan, vaikka se voi joskus olla katkeraa.

Puhe kääntyy polttavaan aiheeseen, pelkoa kylvävään Isis-järjestöön, joka valtaa kurdialueita Irakissa ja Syyriassa. Haavisto pitää ongelmallisena sitä, että Irakissa myös maltilliset sunnit ovat tukeneet järjestöä. Tämän hän arvelee johtuvan siitä, että heillä on oma kalavelkansa maksettavana Saddam Husseinin kaatumisesta ja sunnien syrjäyttämisestä. Maltillisilta on kuitenkin kuulunut jo pientä kritiikkiä. Haavisto toivoo, että tämä ääni vahvistuu ja sunnit saadaan neuvottelemaan Isisin pysäyttämisestä.

Naapurimaamme Venäjä on iso kysymysmerkki. Venäjään liittyviä turvallisuusuhkia Ulkopoliittisessa instituutissa tutkinut Pekka Haavisto muistelee, miten maa avautui monella tavalla 1990-luvulla. Vladimir Putinin aikana Venäjän poliittinen keskustelu on rapautunut ja eri vähemmistöt kohtaavat suoranaista väkivaltaa. Huipentumana on ollut Krimin valtaaminen ja Itä-Euroopan separatistien tukeminen.

– Putinille on tehtävä selväksi, että koska Venäjä on rikkonut kansainvälisiä pelisääntöjä, siitä aiheutuu vastatoimia. Ei maata silti voi eristää. Monet venäläiset aktivistit ja kansalaisjärjestöt ovat vedonneet länsimaihin yhteistyön jatkamiseksi.

– Ajattelen niin, ettei Venäjän suhteen ole vielä kirjoitettu viimeistä lukua. Yhteydenpitoa ei saa kuitenkaan lopettaa, muuten tilanne voi mennä vielä hullummaksi. Rauhantyössä kommunikaatio on tärkeää.

YK:n päivän eli rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivän jumalanpalvelus perjantaina 24.10. kello 10 Tuomiokirkossa.
Musiikkina Matti Turusen säveltämä Rauhanmessu Lähde-kuoron esittämänä. Järjestäjinä Tuomiokirkkoseurakunta, Suomen YK-liitto ja Suomen kristillinen rauhanliike.

Jaa tämä artikkeli: