Moneen junaan. Sekä ihmisillä että eläimillä on temperamenttieroja. Eräiden tutkimusten mukaan työteho paranee, kun tiimissä on monenlaisia ihmisiä: asioita katsotaan monesta kulmasta. Kuva: Pauli Salmi
Yksi on sätky, toisella on lehmän hermot – temperamentti vaikuttaa paljon
Riennätkö tuulispäänä paikasta toiseen vai puntaroitko jokaista ratkaisua harkiten? Temperamenttierot selittävät käyttäytymistämme yllättävän paljon.
Yksi vauva on liikkeissään aktiivinen ja hymyilee naapurin tädillekin, toisen suu menee mutrulle heti, jos on nälkä, väsymys tai märkä vaippa. Synnynnäisesti emotionaalinen vauva reagoi herkästi epämukavaan oloon itkulla. Voimakkaat äänet, pimeässä herääminen tai kirkkaat valot tuntuvat pelottavilta. Emotionaalinen vauva tarvitsee rauhoittuakseen aikuisen apua, sitä, että vanhempi ottaa syliin ja rauhoittaa, hyräilee kenties tuttua sävelmää.
– Positiivisenkin lapsen saa ankaralla kasvatuksella nujerretuksi. Toisaalta hitaammin lämpiävästä saa rohkaisemalla ja tukemalla mukavan kaverin, josta voi tulla jopa rohkeampi kuin huonosti kohdellusta synnynnäisestä rämäpäästä, kertoo työterveyslääkäri Kirsi Räisänen Lääkäriasema Dextrasta.
Temperamentilla tarkoitetaan synnynnäistä taipumusta ajatella, käyttäytyä ja tuntea. Temperamentti vastaa kysymykseen, miten joku käyttäytyy. Temperamenttiteorioita on erilaisia eikä niistä ole yksimielisyyttä, mutta ihmisten välillä voi olla suuria eroja esimerkiksi keskittymiskyvyssä, tunteiden ilmaisussa, sinnikkyydessä, palkintoriippuvuudessa, mielialan laadussa, rytmisyydessä, aktiivisuudessa, häirittävyydessä sekä tavassa reagoida uusiin ihmisiin ja tilanteisiin.
Temperamentti näkyy esimerkiksi siinä, miten ihminen tarttuu kynään, miten nopeasti hän hermostuu viivästykseen tai kuinka voimakkailla askelilla kävelee. Toinen kestää paremmin myös unenpuutetta, kun taas osalla vähäinenkin valvominen murentaa toimintakykyä ja tekee olon ärtyneeksi.
Toinen on sätky, toisella on lehmän hermot
Sensitiivinen ihminen huomaa heti, jos kengät hiertävät, puseron pesulappu hankaa tai maito on hapanta. Hän on herkkä myös vaistoamaan toisen ihmisen tunnetilat, ilmeet ja eleet, kun taas ei-sensitiivinen ihminen ei reagoi kaaokseen tai meteliin yhtä vahvasti ja on kenties sosiaalisissa tilanteissa vähän kuin norsu posliinikaupassa. Silloin hän saattaa myös tahtomattaan loukata toista.
Rytmisen ihmisen sisäinen kello taas on tarkka. Hän vannoo rutiinien nimeen, jolloin muutokset esimerkiksi ruoka- tai nukkumaanmenoajoissa saattavat nyrjäyttää elämänkirjat sijoiltaan. Samoin esimerkiksi vuorotyö voi tuntua hänestä raskaalta.
– Erot näkyvät jopa saman perheen lapsissa. Siinä, missä yksi lämmittää mielellään välillä pakastepitsaa, toinen arvostaa säännöllisiä ruoka-aikoja. Joku haluaa nukkumaan aikaisin, toinen taas kukkuu valveilla myöhään, Kirsi Räisänen erittelee.
Ihminen voi olla mielialaltaan pääsääntöisesti positiivinen ja joustava tai vastaavasti lähes aina pahantuulinen, muutoksia vastustava ja negatiivisiin tilanteisiin voimakkaasti reagoiva.
Toiset ovat sätkyjä, herkästi reagoivia ja pelästyviä, aina tuntosarvet pystyssä, ja sitten on niitä, joilla on lehmän hermot eikä mikään oikein hätkäytä. Osa on räiskyviä ja rientää tekemään oitis tuttavuutta uusien ihmisten kanssa, kun taas jotkut lämpiävät hitaammin ja vetäytyvät herkemmin taustajoukkoihin.
Tiimin teho paranee, jos joukossa on monenlaisia
Temperamenttierot tulevat nopeasti esiin työpaikalla. Ekstrovertti voi pomppia ilosta tai huutaa raivosta. Korot kopisevat ja ovet paukkuvat hänen jäljestään. Ihminen, jolla on laimeampi tunneilmaisu, taas saattaa hiipiä pitkin käytäviä ja pyrkiä olemaan huomaamaton.
Jos huolimaton ihminen läikyttää kahvia yhteisille työpapereille, tarkan työntekijän pinna kiristyy. Suurpiirteisempi työkaveri voi kokea sinnikkään puurtajan rasittavaksi ja päinvastoin. Pitkäjänteinen ihminen työskentelee tavoitteensa saavuttamiseksi, pahimmillaan pakkomielteisyyteen asti. Jos nopea ja touhukas ekstrovertti sekä pohdiskeleva ja liikkeissään hitaampi introvertti kohtaavat, voidaan joutua törmäyskurssille, mutta toisaalta kohtaaminen voi myös olla hedelmällinen ja tuoda kummallekin uusia näkökulmia.
– Epäjärjestelmällinen ihminen voi oppia paljon järjestelmällisen neuvoista ja uusista asioista herkästi innostuva voi tempaista mietteliäämmän persoonan mukaansa, Kirsi Räisänen sanoo.
Erot häirittävyydessä ja keskittymiskyvyssä tulevat esiin työpaikoissa, jossa ei ole rauhallista työskentelysoppea.
– Osalla ihmisistä keskittyminen herpaantuu maisemakonttorissa, ja he saattavat kierrellä uteliaina ympäriinsä, mutta normaalistikin hyvin keskittyvä ihminen saattaa häiriintyä siellä.
Hitaasti muutoksiin sopeutuva saattaa jäädä kaipaamaan työpaikan vanhaa kahviautomaattia, kun taas nopeasti sopeutuva ajattelee, että vihdoinkin saadaan uusi kahvikone.
Työpaikkailmoituksissa etsitään usein ulospäin suuntautunutta ja energistä muutoksentekijää, niin sanottua hyvää tyyppiä. Työelämän arvot ovat muuttuneet kovemmiksi, ja se saattaa syrjiä ujompia persoonia.
– Esimies voi rekrytoida herkästi samankaltaisia ihmisiä, mutta toisaalta mitä kehittyneempi esimies, sitä paremmin hän ymmärtää erilaisten persoonallisuuksien arvon, Räisänen sanoo.
– Tutkimusten mukaan kuitenkin työtiimien teho paranee, jos yhteisössä on erilaisia ihmisiä.
Omaa temperamenttiaan voi muovata
Temperamenttieroja on myös eläimillä, kuten kissoilla, koirilla, linnuilla ja kaloilla.
– Temperamentilla on biologinen pohja, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ympäristö ja elämänkokemus sitä muovaisi, sanoo psykologian tohtori Christian Hakulinen Helsingin yliopistosta.
– Esimerkiksi helposti ärtyvä ei voi tunteilleen mitään, mutta hän voi oppia purkamaan niitä rakentavalla tavalla.
Vanhempien ja lasten temperamentin yhteensopivuus on mielenkiintoinen asia, sillä se vaikuttaa kiintymyssuhteeseen, siihen, kuinka turvalliseksi tai turvattomaksi se muodostuu. Joku lapsista voi tuntua vanhemmasta helpommalta ja läheisemmältä, jolloin vanhemman ja lapsen yhteensopivuus on hyvä.
Kun lasten erilaisia temperamenttipohjaisia reagointityylejä on tutkittu, on löydetty kolme pääprofiilia. Niin sanotulle helpolle temperamentille on ominaista säännöllisyys, positiivisuus, hanakkuus uusien ihmisten lähestymiseen ja vähäisempi intensiivisyys. Hitaasti lämpenevät lapset ovat helposti vetäytyviä ja sopeutuvat hitaasti muutoksiin. Niin sanotun vaikean temperamentin omaavat lapset ovat taas epäsäännöllisiä nukkumis- ja ruokailutavoissaan, ilmaisevat tunteitaan intensiivisesti ja vetäytyvät uusia ihmisiä tai tilanteita kohdatessaan.
Christian Hakulinen sanoo, että vauvan syntymä on kuin nopanheittoa, ja vauvan temperamentti voi yllättää vanhemmat.
– Jos ujoa lasta patistetaan rohkaistumaan ja tekemään hiekkalaatikolla nopeaa tuttavuutta naapurin lapsen kanssa, se voi johtaa temperamenttipohjaisiin ristiriitoihin ja jopa heikentää lapsen itsetuntoa. Vastaavasti rohkaisu ja kannustaminen auttavat lasta sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Toisaalta rohkea lapsi voi kokea ongelmaksi sen, jos häntä yritetään aina hillitä.
Lapsi saattaa myös muistuttaa vanhempaa tämän omasta haastavasta temperamenttipiirteestä. Silloin tilanne tarjoaa vanhemmalle kasvun paikan. Lapsuuden temperamentti luo pohjaa aikuisuuden persoonallisuuden kehitykselle.
Erilaisuus vetää puoleensa parisuhteessa
Avioparit edustavat usein temperamentiltaan vastakkaisia suuntauksia. Erilaiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa, mutta myös ärsyyntyvät herkästi toisistaan.
– Rauhallinen rauhoittaa levotonta ja tarkempi ihminen huolehtii siitä, että passit tulevat matkaan, Kirsi Räisänen kuvailee.
– Siinä, missä toinen on jämpti koti uskonto ja isänmaa -tyylinen upseeri ja herrasmies, joka tekee muistilistan kesämökille lähdettäessä, toinen ajattelee, että älä huoli, kaikki järjestyy.
Ekstrovertti nauttii juhlista ja huomion keskipisteenä olemisesta. Introverttikin voi nauttia seurasta, mutta tarvitsee välillä yksinoloa. Hankalat tyypit työpaikalla -kirjan toinen kirjoittaja Kirsi Räisänen toteaa, että poikkeuksellisen ekstrovertti ihminen voi olla katastrofi ihmissuhteissa.
Temperamentti selittää sitäkin, että osalla ihmisistä on erityinen herkkyys kokea vaikeita tunteita kuten ahdistusta tai surumielisyyttä, ja he saattavat kokea tilanteet stressaavampina. Herkän ihmisen tunne-elämän tasapaino saattaa heilahtaa elämän kriiseissä ja vakavissa elämänmuutoksissa enemmän kuin vähemmän herkän yksilön.
– Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi läheisten kuolemat, sairastuminen ja erilaiset traumaattiset tapahtumat. Vähemmän herkillä, elämyshakuisilla ihmisillä, maailma ei niin helposti kallistu vastoinkäymisistä, koska he eivät koe stressiä ja tunteita niin voimakkaasti, sanoo Christian Hakulinen.
Elämyshakuiset ihmiset puolestaan stressaantuvat hänen mukaansa tilanteissa, joissa on heille liian vähän ärsykkeitä ja sosiaalista vuorovaikutusta
Lähteet:
Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys. Liisa Keltikangas-Järvinen. WSOY 2004.
Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Liisa Keltikangas-Järvinen. WSOY 2008.
Hankalat tyypit työelämässä. Kirsi Räisänen, Kaarina Roth. Työterveyslaitos 2012.
Korjaus 19.9. kello 10.30: Kirsi Räisäsen nimi oli aiemmin osassa juttua Kirsi Rissanen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Temperamenttierot aiheuttavat kahnauksia lähisuhteisiin – emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen kertoo, miten toisia voi kestää
Hyvä elämäTyöelämässä temperamentilla ei pitäisi olla merkitystä. Avokonttori kuormittaa erityisesti introverttia, mutta heikentää enemmän ekstrovertin työtehoa.