Välillä irti. Pike Vainion mukaan yksin työskentelevä tarvitsee etäisyyttä työhönsä. Seurakuntien järjestämissä tapaamisissa saa tietoa uusista palveluista ja ajatuksia markkinointiin.
Yksin yrittävälle loma on luksusta
Seurakuntien yrittäjähankkeessa selvitetään, miten yrittäjille voitaisiin saada samanlaista sosiaalista luototusta kuin yksityishenkilöille.
Teksti Sirkku Nyström
Kuva Sirpa Päivinen
Helsingin seurakunnat tarjosivat tänä vuonna vähän yli kymmenelle yrittäjälle yhdistetyn loma- ja virkistysviikon.
– Minulle se oli kesän ainoa loma, sanoo Pike Vainio. Hän on viettänyt virkistysviikon Rautalammin Törmälässä kolmena vuonna.
Pike Vainiolla on kodin yhteydessä pieni toimisto, jossa hän suunnittelee muun muassa nettisivuja, esitteitä, ilmoituksia ja mainosteippauksia. Oma yritys hänellä on ollut jo 25 vuotta.
Kellarin työhuoneessa nojaa toisiinsa parikymmentä lähes ihmisen korkuista, huonekalun tapaista vaatetelineen aihiota. Design-tuotteeseen voi ripustaa useamman päivän vaatteet, eikä ripustus tee huoneesta sotkuista.
Mistä noin mainioita ripustimia saa ostaa?
– Oikeastaan ei mistään, Vainio sanoo. – Tuotteen ongelma on sen hinta. Ja jakelu.
Ideoiden kehittelyä hän ei aio lopettaa vaikka eläkeikä jo häämöttää.
– Luovana ihmisenä en pysty hyväksymään itselleni sellaista statusta kuin työtön.
Suomessa toimii jonkin verran yli 250 000 yritystä, joista pääkaupunkiseudulla noin 80 000. Viimeisten kymmenen vuoden aikana valtaosa uusista yrityksistä on ollut pieniä, 1–2 hengen yrityksiä. Siihen on vaikuttanut yritysten into ulkoistaa työntekijöitä yrittäjiksi, joilta luvataan ostaa sama työ, minkä he ennen tekivät palkansaajina.
Väsyneitä ja neuvottomia yrittäjiä alkaa olla yhä enemmän. Moni ajautuu yksinyrittäjäksi vastoin tahtoaan ja usein myöhäisellä iällä. Se voi olla ainoa vaihtoehto työttömyydelle.
Yritysmaailmassa ulkoistamisia perustellaan joustavuudella, mutta niiden avulla myös säästetään työnantajamaksuista ja muista oheiskustannuksista. Käytännössä yrittämisen riski siirtyy yksittäisten ammatinharjoittajien harteille.
Seurakuntien diakoniavastaanotoille alkoi vuoden 2008 laman jälkeen tulla yhä enemmän apua tarvitsevia yrittäjiä. Heidän auttamisensa vaatii perusdiakonian lisäksi myös yrittämisen lainalaisuuksien hahmottamista.
Seurakunnat käynnistivät kolme vuotta sitten yrittäjyyshankkeen, jonka tarkoituksena on tavoittaa ja auttaa pienyrittäjiä. Nämä toimivat usein yksin, tarvitsevat keskustelukumppaneita ja toisten yrittäjien antamia neuvoja.
– Kun yrittäjä hakeutuu diakoniaihmisten luo, näiden mahdollisuudet auttaa ovat varsin rajalliset. Yrittäjä on erilaisessa asemassa kuin palkansaaja, vaikka hänellä olisi vain yhden hengen yritys. Esimerkiksi työttömyystuen saamista varten yritys pitäisi ajaa alas tai lopettaa. Sitä harva tahtoo ja vain sinnittelee, kertoo kasvatuksen ja seurakuntapalvelun päällikkö Jarno Raninen.
Seurakunnat ovat kutsuneet pienyrittäjiä yhteisiin sauna- ja keskusteluiltoihin, tarjonneet tiloja Yrityskummien hoitamalle yritysneuvonnalle ja järjestäneet ohjelmallisen lomaleirin joka kesä. Hanke on nyt saanut jatkoa ainakin vuodeksi.
Toiminnan tavoitteena on yrittäjien keskinäinen verkottuminen, neuvonta, vertaistuki, henkinen ja hengellinen tuki sekä konkreettinen apu.
Pike Vainio pitää pienyrittäjien tapaamisia antoisina.
– Yksin työskentelevä tarvitsee etäisyyttä työhönsä. Yhteisissä tapaamisissa saa tietoa uusista palveluista ja ajatuksia markkinointiin, ja yhdessäolo on oikein leppoisaa.
Monesti yrittäjä tarvitsisi lyhytaikaista rahoitusta, mutta jos sitä ei saa pankilta, moni ajautuu käyttämään pikavippiyritysten kalliita luottoja.
Yrittäjähankkeessa selvitetään parhaillaan, miten yrittäjille voitaisiin saada samanlaista sosiaalista luototusta kuin yksityishenkilöille. Esimerkiksi opiskelijat saavat luottoja kaupungilta.
Seurakunnat pyrkivät paitsi tukemaan pienyrittäjiä myös vaikuttamaan viranomaisiin. Helsingin kaupunki antaa sosiaalista luototusta yksityishenkilöille. Kaupungilla on parhaillaan menossa pienimuotoinen kokeilu, jossa luottoa annetaan myös pienyrittäjälle, jotta hän selviytyisi tilapäisistä vaikeuksista.
– Seurakunnat etsivät kumppania, jonka kanssa samantapaista luototusta voitaisiin järjestää, kertoo Jarno Raninen.
Tärkeää on ollut myös Pääkaupunkiseudun yrityskummien mukaantulo hankkeeseen. Yrityskummit ovat pitkän linjan yrittäjiä, jotka neuvovat yrittäjiä kokemusta vaativissa tilanteissa.
Esko Valkeala on pääkaupunkiseudun yrityskummien puheenjohtaja. Neuvoja tarvitaan muun muassa silloin, kun tulossa on omistajan vaihdos tai liiketoiminnan muuttaminen. Myös kriisitilanteisiin joutuneet yritykset saavat kummeilta tukea ja neuvoja.
– Seurakuntien kautta meihin yhteyttä ottavat pienet yritykset tarvitsevat yleensä apua ongelmiinsa. Markkinointi on voinut jäädä vähiin ja asiakkaat ovat kaikkoamassa. Silloin tarvitaan kumppania, jonka kanssa arvioida sitä, mikä nyt olisi viisasta, Valkeala tiivistää.
Juttua varten on haastateltu myös pienyrittäjähankkeen projektisihteeriä Juha Hietasta ja yhteiskunnallisen työn pappia Raija Korhosta.
Jaa tämä artikkeli: