Nuorten yleisimmät huolenaiheet netissä liittyvät muun muassa ongelmiin kotona, alkoholiin, seksuaalisuuteen, itsetuntoon, ystäviin, kouluun ja opiskeluun. Kuva: Thinkstock
Yksinäisiä nuoria kohdataan Saappaan nettityössä
Nuoria auttava palveluoperaatio Saapas jalkautui muutama vuosi sitten kaduilta myös nettiin. Saapas-työstä verkossa on saatu hyviä kokemuksia.
Helsingin seurakunnat ovat olleet mukana toiminnan pilotointivaiheessa ennen kuin ensimmäiset vapaaehtoiset koulutettiin mukaan vuonna 2011.
– Toiminnasta innostuttiin heti alussa ja vapaaehtoisiakin saatiin hyvin koulutukseen mukaan. Vuosien varrella kokemukset ovat olleet lähes poikkeuksetta hyviä ja tarvetta tälle työlle on koettu olevan koko ajan, kertoo erityisnuorisotyönohjaaja Sanna Parkkinen.
Alun perin työ alkoi verkossa chat-työnä eli osallistumisena julkisiin chat-huoneisiin. Nykyisin chatin osallistujat ovat kuitenkin selvästi vanhempia kuin ennen ja NettiSaappaan työ on alkanut painottua enemmän verkkokeskusteluissa vastaamiseen.
NettiSaapas osallistuu Suomi24-sivuston Nuoret-chattiin ja keskusteluihin erityisesti Nuoret-alueella. Toiminta on kuitenkin verkossa laajenemassa.
– Nyt meillä on suunnitelmia ja valmisteluja tehdään toiminnan laajentamisesta myös muualle ja ensi vuoden aikana varmasti tuleekin näin käymään. Siitä, missä alustalla tulemme partioimaan, tiedotamme runsaasti hyvissä ajoin, lupaa erityisnuorisotyönsihteeri Ville Viljakainen Nuorten Keskuksesta.
Nuoret avautuvat murheistaan netissä
Suomi24:ssä nuoret tuovat esiin huolenaiheitaan yksinäisyyden kokemuksista, kiusatuksi joutumisesta viiltelyyn, nettiriippuvuuteen, alkoholin käytöstä kehonkuvaan, seksuaalisuuteen, ongelmiin vanhempien kanssa tai vaikkapa (yksipuolisesta) ihastumisesta opettajaan. Osa nimettömistä kirjoittajista saattaa vastata kirjoituksiin todella ilkeästikin, joten on hyvä, että paikalla on myös aikuisia vastaamassa asiallisesti nuorten murheisiin.
– Verrattuna muuhun Saapastoimintaan verkossa tehtävässä työssä näkyvät enemmän sellaiset teemat kuin yksinäisyys, sosiaalisten tilanteiden pelko tai jännitys ja ongelmat perhetilanteissa. Keskustelupalstan puolella on nuorilla paljon kysymyksiä myös liittyen kiusaamiseen ja siellä on helppo purkaa pahaa oloaan ja kertoa esimerkiksi viiltelystä tai itsemurha-ajatuksistaan anonyymisti, Parkkinen kertoo.
Ehkä suurimpana erona katutyöhön on Ville Viljakaisen mukaan se, että verkon kautta kohtaa sellaisia nuoria, joita ei kaduilla tai festareilla kohtaa.
– Ujot ja sellaiset nuoret, joiden on vaikeampaa liikkua porukoissa, voi kohdata verkossa. Eristäytyneisyys, yksinäisyys ja kavereiden puuttuminen tai niiden vähäisyys saattavat siten näkyä verkkokeskusteluissa enemmän, Viljakainen kertoo.
Aikuisten läsnäolo tärkeää
– nimimerkki Heartburner Suomi24:ssa.
Tämä on vain yksi esimerkki sellaisesta kirjoituksesta, joihin NettiSaappaan verkkokeskustelijat Kaikki keskustelut eivät kuitenkaan liity näin vakaviin aiheisiin, vaan paljon puhutaan myös arkisemmista aiheista, kaikesta maan ja taivaan väliltä.
– Ruoan laittaminen, pyykin peseminen ja jääkiekko voivat olla yhden illan aiheita, ja ne ovat meille aivan yhtä tärkeitä aiheita kuin niin sanotut vakavammatkin aiheet, Parkkinen sanoo.
Aikuisten tulo mukaan nuorten verkkokeskusteluihin on otettu vastaan ihan hyvin.
– Tässä ei käsittääkseni ole ollut eroa katusaappaaseen. Kadulla kommentteina kuullaan yleensä, että upeaa, että joku jaksaa meitä kuunnella, ja haluaa olla meitä auttamassa. Ihmetellään myös, että ettekö te oikeasti saa tästä palkkaa ja ihanaa, että olette olemassa, Ville Viljakainen kertoo.
– Chatissa on välillä kuultu kommentteja siitä, että miksi me siellä kyttäämme, mutta keskustelupalstalla en muista koskaan lukeneeni negatiivista palautetta meitä koskien. Ei siellä tosin sitten juurikaan positiivistakaan palautetta tule. Luulen, että nuoret ovat niin tottuneita aikuisten läsnäoloon kaikkialla, etteivät he enää jaksa paljon asiaa kommentoida.
Nimettömyys sekä hyvä että huono asia
Palveluoperaatio Saappaan katutyö on luonnollisesti erilaista kuin nettitoiminta, myös keskustelujen aihepiirit ovat erilaiset. Parkkisen mukaan katutyössä ja festareilla keskustelut alkavat useimmiten yleisellä "miten menee"-jutustelulla ja etenevät vaikka koulujuttuihin tai siihen, mitä Saapastoiminta on. Usein jutellaan porukan kanssa, ei yksittäisen nuoren. Kadulla eteen voi tulla myös äkillinen hätätilanne, jossa joku tarvitsee apua tai nuori voi olla niin humalassa, että järkevää keskustelua ei synny.
– Netissä nuoret menevät usein suoraan asiaan ilman small talkia. Anonyymius toki mahdollistaa sellaista keskustelua, jota harva nuori uskaltaisi käydä kasvotusten. Sitten ovat tietenkin myös omaan ulkonäköön ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ja teemat, joista Suomi24:ssa paljon kirjoitetaan, ja jotka ovat usein sellaisia, joista ei kasvotusten tai omalla nimellä puhuttaisi, Parkkinen kertoo.
Vaikka anonyymius saattaa helpottaa tietyistä aiheista keskustelua, on se samalla työntekijän kannalta ehdottomasti samalla myös netin pimeitä puolia. Vaikka nuori kertoisi netissä huolestuttavia asioita, on vastaajalla vain olematon määrä tietoa siitä, kenelle vastataan.
– Palstoilla liikkuu myös paljon trolleja eli henkilöitä, joiden tarkoituksena on vain aiheuttaa hämmennystä ja provosoida muita käyttäjiä tuulesta temmatuilla jutuilla. Tällaiset henkilöt tekevät meidän työmme vaikeammaksi ja varsinkin vapaaehtoiset kipuilevat sen kanssa, mikä viesti on sellainen, että sen uskaltaa tulkita trolliksi ja mikä ei, Parkkinen pohtii.
Viljakaisen mukaan periaatteena on ollut alusta saakka suhtautua jokaiseen verkossa, niin tarinaan uskotaan ja se otetaan vakavasti. Samoin toimitaan kaduillakin ja nuorten huolet ja asiat otetaan aina vakavasti ja tosissaan.
Verkkokeskustelijoita kaivataan lisää
Muita verkkotyön haasteita on nuorten tavoittaminen, että oikeasti ollaan siellä, missä nuoret ovat. Nettisaappaan aloittaessa vuonna 2011 oli ehkä selkeämpää, kun verkossa oli kaksi isoa alustaa, Facebook ja Suomi24.
– Nyt tilanne on pirstoutuneempi ja nuoret, kuten kaikki muutkin, ehkä käyttävät paljon laajempaa kirjoa keskustelualustoissa. Yhtä suurta ei enää ehkä samalla tavalla ole eikä välttämättä ole tulossakaan enää. Tämä edellyttää jatkossa joustavuutta ja nopeaakin reagointia, ja toimia, jotta voidaan olla kohtaamassa nuoria siellä, missä he ovat, Viljakainen sanoo.
Helsingin haasteita verkkotyössä on vapaaehtoisten motivoiminen, koska päivystyksiä on Helsingissä harvemmin kuin katusaappaassa, ja päivystys on vain pari tuntia kerrallaan keskellä viikkoa. NettiSaappaan vapaaehtoisista ei muodostu samanlaista yhtä suurta perhettä kuin katusaappaan toiminnassa helposti muodostuu.
– Helsingistä toimintaan on koulutettuja vähän alle parikymmentä, mutta tällä hetkellä aktiivisten vapaaehtoisten joukko on todella pieni. Koska kaikki vapaaehtoisemme ovat myös katusaappaan vapaaehtoisia, heidän motivaationsa keskittyy ennen kaikkea siihen. Meillä on pari vapaaehtoista, jotka ovat olleet NettiSaappaan kantavat voimat jo jonkin aikaa, toivottavasti ensi kevään koulutuksen myötä tilanne paranee, Parkkinen toivoo.
NettiSaapasta toteuttaa tällä hetkellä 11 ryhmää Helsinki–Vaasa–Kajaani-akselilla. Viime vuonna NettiSaapas päivysti 73 eri kertaa ja mukana päivystyksissä oli 177 vapaaehtoista. NettiSaapas päivystää keskiviikkoisin kello 18–20 Suomi24:ssä. Helsingin NettiSaapas päivystää kerran kuukaudessa, keskiviikko tai maanantai-iltaisin.
Joulukuussa on vietetty myös NettiSaappaan yötä, joka aiotaan toteuttaa myös tänä vuonna. Tällöin päivystetään perjantai-illasta lauantaiaamuun yhtä soittoa. Väkeä surffaa verkossa ympäri vuorokauden, mutta eri vuorokauden aikoina liikkeellä ovat eri ihmisryhmät.
– Saappaan periaatteena on ollut alusta saakka Raamatun kehotus mennä kaduille ja aitovierille etsimään ja kohtaamaan ihmisiä, joita muut eivät ehkä tavoita. Netti on tässä vain yksi ympäristö toisten joukossa, kuten nuorten kokoontumispaikat asuinalueillakin, Viljakainen summaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sadat nuoret jonottavat päivittäin Sekasin-chattiin – Kesällä avun tarve kasvaa
Ajankohtaista Hyvä elämäNuorten yhteydenottoihin vastaa verkon auttamispalvelussa lähes 500 koulutettua auttajaa. Joka viidenteen viestiin pystytään vastaamaan.