Yksinäisyydestä voi selvitä
Ei sosiaalista elämää. Elämäntilanteeseen liittyvä yksinäisyys on tuttua monille opiskelijoille, jotka muuttavat vieraalle paikkakunnalle eivätkä löydä paikkaansa uudessa kaveriporukassa.

Ei sosiaalista elämää. Elämäntilanteeseen liittyvä yksinäisyys on tuttua monille opiskelijoille, jotka muuttavat vieraalle paikkakunnalle eivätkä löydä paikkaansa uudessa kaveriporukassa.

Yksinäisyydestä voi selvitä

Opiskelijan yksinäisyyden taustalla on monia syitä. Sosiaalisia taitoja voi onneksi parantaa vielä aikuisiässäkin.

Yksinäisyys on aina subjektiivinen kokemus. Vetäytyä ja syrjään jäävä voi todellisuudessa viihtyä hyvin itsekseen ilman, että kokisi oloaan lainkaan yksinäiseksi.

Toisaalta ihminen, jota koululla ympäröivät kaverit ja joka juttelee paljon muille, voi tuntea olevansa yksin ja ulkopuolinen.

Yksinäisyyttä on olemassa kahta sorttia. Elämäntilanteeseen liittyvä yksinäisyys on tuttua monille opiskelijoille, jotka muuttavat vieraalle paikkakunnalle eivätkä löydä paikkaansa uudessa kaveriporukassa. Lisäksi on identiteetiltään yksinäisiä, joiden minuus rakentuu yksinäisyyden kokemukselle.

Sosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että yksinäisyys ei ole persoonallisuuden tyyppi, vaan taustalla vaikuttavat puutteelliset sosiaaliset taidot. Sosiaalisen kanssakäymisen oppiminen on jostakin syystä jäänyt vajaaksi.

Muutto uudelle paikkakunnalle, tarve itsenäistyä, rahan puute. Nämä kolme tekijää ovat Väestöliiton Varusmiesten tukipuhelimen ja Poikien puhelimen palvelukehittäjä Antti Lahtisen mukaan yleisiä syitä nuoren opiskelijan yksinäisyyteen.

Taloudellisella tilanteella on yllättävän suuri merkitys uusien ystävien löytymisessä.

– Jos rahaa ei ole, jää nuorelta menemättä mukaan sosiaalisiin juttuihin, sanoo Lahtinen.

Poikien puhelimen puheluissa kuuluu nuorten huoli ystävien löytymisestä. Keskusteluissa esiin nousee sosiaalisten tilanteiden pelko, ulkopuolisuuden tunne sekä epävarmuus omasta itsestä. Jos itsetunto sosiaalisten taitojen osalta on kovin heiveröinen, voi uusiin ihmisiin tutustuminen olla vaikeaa.

Metropolian opintopsykologi Hannu Pesonen toteaa, että ihminen tunnistaa usein liiankin hyvin omat puutteensa. Jo varhaisilta kouluvuosilta on voinut jäädä sellainen käsitys, että ”en osaa olla muiden kanssa”. Ajatus omasta sosiaalisesta kyvyttömyydestä muodostaa osan minäkuvasta, ja ihmisen voi olla vaikea muuttaa toimintaansa.

Alkoholi on Pesosen mukaan opiskelumaailmassa eräs ulkopuolelle jättävä tekijä. Opiskelija, joka ei käytä alkoholia, saattaa jäädä kokonaan pois opiskelijariennoista. Juomisesta voi tulla kynnyskysymys, sillä monia opiskelijoiden juhlia leimaa reipas alkoholinkäyttö. Absolutisti ei uskalla lähteä edes katsomaan, millaista juhlissa olisi selvin päin.

Professori Juho Saaren mukaan myös tutkimuksista käy ilmi, etteivät yksinäiset opiskelijat käytä alkoholia. Harrasteryhmien tai seurakuntatoiminnan sijasta nykyajan yksinäinen nuori menee nettiin. Internet tarjoaa syvästi yksinäisille vertaistukea ja yhteisön.

Suomi24.fi-keskustelupalstalta löytyy keskusteluja toisensa perään siitä, miltä tuntuu olla syrjässä sosiaalisesta elämästä. Sivuun jäämisen kokemus on vahva.

– Nykymaailmassa kaikkein arvokkainta on olla toiselle ihmiselle kiinnostava. Sen vuoksi netin vertaistuki on aidosti merkittävää, Saari sanoo.

Kaikki tuntevat joskus olonsa yksinäiseksi. Opintopsykologi Hannu Pesonen kertoo, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuodelta 2012 olevan tutkimuksen mukaan 5–7 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee itsensä yksinäiseksi. 31 prosenttia ei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään oppilaitoksessaan.

– Yksinäisyyden tunteesta ei tarvitse hätääntyä, Pesonen sanoo.

– Sosiaalisia taitoja voi harjoitella vielä aikuisiässäkin. Ensin kannattaa hakeutua itsensä kanssa samanhenkiseen porukkaan, jossa viihtyy. Taitojen karttuessa laajenee myös niiden ihmisten kirjo, joiden seurassa oleminen on helppoa.

Väestöliiton Antti Lahtisellakaan ei ole tarjota ihmelääkettä yksinäisyyden poistamiseksi. Hänellä on kuitenkin monta hyvää vinkkiä, jotka auttavat eteenpäin. Lahtinen kannustaa hakeutumaan tilanteisiin, joissa voi jutella muille.

– Tilanteisiin kannattaa mennä ilman sitä tavoitetta, että saan tästä nyt itselleni ystävän. Riittää, että juttelee muiden kanssa ja huomaa, että tämähän meni ihan mukavasti.

Lahtinen kannustaa yksinäisiä myös kertomaan tuntemuksistaan ammattilaiselle. Usein puhuminen helpottaa oloa ja auttaa eteenpäin.

Opiskelijat eivät ole sen yksinäisempiä kuin muutkaan suomalaiset. Juho Saari toteaa, että vastoin yleistä käsitystä Suomessa ei myöskään ole yksinäisiä poikkeuksellisen paljon, itse asiassa päinvastoin. Eurooppaan verrattuna yksinäisyys on Suomessa melko vähäistä.

Saaren mielestä opiskelijoille pitäisi olla tarjolla enemmän päihteettömiä ajanviettomahdollisuuksia. Hänen mukaansa yksinäisiä ihmisiä auttavat terapia, luonto, parisuhde ja uskonnolliset kokemukset. Myös yksinäisyyteen tottuminen voi helpottaa ahdistusta.

– Kaksi yksinäistä ei nosta toisiaan ylös. Porukka voisi sen tehdä, Saari sanoo.

Eräs toimiva metodi on valaa uskoa itseensä ja omiin hyviin puoliinsa.

– Ihmisen mieli on uskomattoman vahva väline. Yksinäisyyteen voi vaikuttaa se, miten kerrot oman tarinasi itsellesi.

Yksinäisyys-seminaari Helsingin yliopistolla 20.11.

www.kirkkojakampus.fi

Jaa tämä artikkeli: