Yksinäisyys on lapselle riskitekijä
Yhteisvastuu nuoresta 2012–2014-hankkeen päätösseminaarissa puhuttiin viime viikolla nuorten yksinäisyydestä. Seminaarissa käsiteltiin myös, mitä hyvää on saatu aikaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Mielenterveysseuran, Suomen Punaisen Ristin ja evankelisluterilaisten seurakuntien hankkeessa. Seminaarissa puhunut opetusministeri Krista Kiuru kiitteli kansalaisjärjestöjä työstä, jolla ne muun muassa vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen turvin torjuvat nuorten yksinäisyyttä.
Lapsen ja nuoren yksinäisyys on kehityksellinen riski. Yksinäisyys voi myös periytyä. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista pojista 13 prosentilla ja tytöistä kuudella prosentilla ei ole yhtään läheistä ystävää. Lukion ja ammatillisten oppilaitosten pojista 11 prosentilla ja tytöistä viidellä prosentilla puuttui ystävä, jonka kanssa olisi voinut keskustella omista asioista.
Ministeri Krista Kiuru on huolissaan suomalaisten nuorten hyvinvoinnista. Nuoret viihtyvät koulussa huonosti, mikä on osaltaan vaikuttanut Pisa-tulosten heikentymiseen. Kiurun mielestä koululaiset eivät aiemmin kärsineet motivaation puutteesta.
– Koulu ei ole yhteisöllinen paikka. Lapset ja nuoret eivät aina koe, että he ovat yhteisön jäseniä, Kiuru suree.
Hänen mukaansa osallisuus, yhteisöllisyys ja tunne joukkoon kuulumisesta ovat paljon tärkeämpää kuin se, että koko ajan muistetaan, onko opiskeltu riittävästi matematiikkaa ja äidinkieltä.
Koulun tulisi antaa lapsille ja nuorille eettistä herkkyyttä, jotta ymmärretään asettua toisen asemaan. Ministerin mielestä lapsille ja nuorille pitäisi matikanyhtälöiden keskellä saada tuntea, että koulussa saa elämälleen tarkoituksen. Kiurun mielestä monen arpi sielussa tulee siitä, ettemme oppineet koskaan olemaan koulussa sankareita. Hän näkeekin yhdeksi keskeiseksi tehtäväkseen opetusministerinä tehdä peruskoululaisista jälleen onnellisia.
Yksinäisyys nuorista -hankeryhmä toteutti kesän aikana verkkokyselyn nimeltään Mitä mieltä yksinäisyydestä? Kyselyyn vastasi yli 900 iältään 12–33-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista. Nuoret toivat kyselyssä esille runsaasti keinoja selättää yksinäisyyttä.
Moni vastanneista nuorista kertoivat unelmoivansa siitä, että kaikilla olisi hyvä olla, kukaan ei olisi yksin ja mahdollisesti voisi itsekin olla mukana paremman maailman luomisessa ja ihmisten auttamisessa.
Hankeryhmässä oli mukana Helsingin seurakuntayhtymästä nuoriso- ja koulutyön pastori Aila Mäkinen. Hän muistutti seminaarissa, miten tärkeätä on kuunnella nuoria. Hän toivookin, että lähitulevaisuudessa nuoret ovat päässeet kehittämään hienoja toimintamalleja myös yksinäisyyden torjumiseen.
Vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti muun muassa uudenlaista tukioppilastoimintaa, jossa vanhemmat tukioppilaat vahvistavat nuorempien ystävyyssuhteita esimerkiksi välituntitoiminnalla. Koululaisten vanhempia opastetaan auttamaan lapsia rakentamaan hyviä kaverisuhteita.
Suomen Mielenterveysseura puolestaan on järjestänyt yksinäisyyttä, ahdistusta ja alakuloa kokeville nuorille vertaistukiryhmiä. Suomen Mielenterveysseura on kehittänyt Löydä oma tarinasi -vertaistukitoimintaa. Eri paikkakunnilla kokoontuvat vertaistukiryhmät ovat avoimia 13–20-vuotiaille, jotka kokevat yksinäisyyttä, ahdistusta, masennusta tai tuen tarvetta.
Suomen Punainen Risti alkoi rekrytoida, kouluttaa ja välittää 16–21-vuotiaita ystäviä Nuorten turvatalojen yksinäisille asiakkaille. Turvatalot tarjoavat apua ja tukea alle 19-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyöntekijät auttoivat yhteishankkeessa löytämään apua tarvitsevia nuoria.
Heidi Rautionmaa
Jaa tämä artikkeli: