Yksinyrittäjä tarvitsee verkostoja jaksaakseen hyvin
Tilitoimistoyrittäjä Katri Suikkanen voi ottaa työvälineen kainaloon ja vaikka kiivetä koira mukanaan kalliolle työskentelemään. Kuva: Pekko Vasantola

Tilitoimistoyrittäjä Katri Suikkanen voi ottaa työvälineen kainaloon ja vaikka kiivetä koira mukanaan kalliolle työskentelemään. Kuva: Pekko Vasantola

Yksinyrittäjä tarvitsee verkostoja jaksaakseen hyvin

Tuoreen yksityisyrittäjän Katri Suikkasen suurin yllätys on ollut, kuinka hyvin kaikki on mennyt. Ajankäyttöä on kuitenkin mietittävä tarkasti.

Tämän vuoden alussa kirjanpitäjä Katri Suikkanen uskalsi heittäytyä uuteen. Hän perusti oman tilitoimiston. Suikkasella on merkonomin ja tradenomin koulutus, mikä antoi työlle hyvän taustan. Kymmenen vuotta tilitoimistossa ovat tuoneet hyvän ammattitaidon.

Yrittäjiksi aiemmin ryhtyneet ystävät rohkaisivat Suikkasta ja johdattivat hänet NewCo YritysHelsingin tilaisuuksiin, ja hän saa tukea samalla alalla toimineilta äidiltään ja ystäviltään. Suikkanen on osallistunut myös Pienyrittäjien tuki -hankkeen verkostotapaamisiin. Hankkeessa ovat mukana Helsingin seurakuntayhtymä, NewCo YritysHelsinki ja Työterveyslaitos.

Yrittäjäksi ryhtyvän on syytä valmistautua etukäteen. Yritysmuoto ja yrityksen kannattavuus kannattaa miettiä huolella. Suikkaselle tärkein apu oli liiketoimintasuunnitelman rakentamiseen käytettävä internetsivu ja NewCo YritysHelsingin markkinointiin liittyvä neuvonta. Hän suunnitteli perustamisvaiheen hyvin etukäteen.

– Suurin yllätys on ollut, että toiminta on lähtenyt niin hyvin liikkeelle, Suikkanen kertoo.

Yksityisyrittäjä tekee pitkää päivää

Yksityisyrittäjä työskentelee kirjaimellisesti yksin ja on vastuussa kaikista yritykseensä liittyvistä asioista. Monelle on ollut yllätys, miten paljon pakollisia kuluja on. Itselle ei ole jäänyt paljoakaan rahaa, ja jotkut yrittäjät ovat joutuneet velkakierteeseen.

Nämä ongelmat tulivat esille Helsingin seurakuntayhtymän aiemmissa yrittäjille suunnatuissa hankkeissa.

– Monet yksinyrittäjät tekevät pitkää työpäivää, ja lomat jäävät pitämättä. Kotona työtä tekevien on vaikea irrottautua töistä, ja työt ovat aina mielessä, kertoo Pienyrittäjien tuki -hankkeen projektipäällikkö, pastori Marja Kotakorpi.

Jos yrityksellä menee huonosti, yrittäjällä on paljon vapaa-aikaa, mutta hän ei pysty siitä nauttimaan. Paine uusien asiakkaiden löytämisestä ja taloudellisesta selviytymisestä voi olla mielessä jatkuvasti.

Omasta jaksamisesta on pidettävä huolta

Katri Suikkanen on saanut tukihankkeen eri tapahtumista muistutuksia, että omasta jaksamisesta on pidettävä huolta. Hän on oppinut kontrolloimaan työtään ja varaamaan aikaa yllättäviin työtehtäviin. Vaarana on kuitenkin tehdä liikaa töitä.

Neljän viikon kesälomasta Suikkanen ei voi haaveilla. Hänelle tosin riittävät viikon lomajaksot eri vuodenaikoina. Ennen irtiottoa ja sen jälkeen on kyllä tehtävä pidempiä päiviä. Toukokuun alussa Suikkanen lomaili Thaimaassa, ja työkone oli kotona. Silti hän vastasi puhelimeen ja kiireisiin sähköposteihin.

Suikkanen on hankkinut harrastuksia, kirjoittaa ruokablogia ja tekee vapaaehtoistöitä. Hän on jakanut vuorokauden tunnit tarkasti, jotta saa tarpeeksi unta ja vapaa-aikaa. Noin neljän tunnin päivittäiset työntekojaksot ovat tehokkaita, kun keskittyy pelkästään työhön.

Työn jaksottaminen on selvästi auttanut, sillä Suikkanen ei vaikuta stressaantuneelta eikä ole ollut puolen vuoden yrittäjyyden aikana vielä kertaakaan sairaana.

Kevyesti liikkuva työpiste

Katri Suikkanen herää aamulla kahdeksalta ja vie koiran lenkille. He seikkailevat Kallion ja lähiseutujen koirapuistoissa ja lenkkipoluilla. Sen jälkeen Suikkanen ryhtyy työhön. Hän työskentelee kannettavalla tietokoneella ilman omaa toimipistettä. Niinpä hän voikin siirtyä koneensa kanssa kahvilaan tai kirjastoon tai jäädä kotiin. Työtä voi hyvin tehdä myös mökillä. Hänellä ei ole tavallista työpäivää kiinteine rutiineineen.

 

Parasta yrittämisessä on asiakkaiden tapaaminen kasvokkain. Myös heiltä saatu palaute auttaa jaksamaan. 

 

Suikkasen asiakkaat toimittavat hänelle kirjanpitonsa sähköisesti kerran kuussa. Lain mukaan jokaisen yrityksen tulee hoitaa kuukausikirjanpito, palkat ja veroilmoitus joko itsenäisesti tai tilitoimiston kautta. Suikkanen pitää huolta, että hänen asiakkaansa toimittavat kaikki tarvittavat tiedot. Hänen yrityksensä tarjoaa monipuolisia yrityksen taloushallinnon palveluita. Näiden lisäksi Suikkanen konsultoi, tekee verosuunnittelua ja yritysmuodon muutoksia. Hän auttaa asiakkaitaan valmistautumaan siihen, mitä tulevaisuus tuo.

– Parasta yrittämisessä on asiakkaiden tapaaminen kasvokkain. Myös heiltä saatu palaute auttaa jaksamaan, Suikkanen sanoo.

Numerot ja laskeminen ovat Katri Suikkasen intohimo, joten hänelle on onni saada tehdä sitä työkseen. Hän haluaa kehittyä työssään ja oppia uutta koko ajan.

Yrittäjyys yhdistää

Yrittäjän yksinäisyyttä lievittää hyvä tukiverkosto. Eri alojen yrittäjiltä löytyy paljokin yhteistä jaettavaa.

Katri Suikkanen on osallistunut verkostotapaamisiin aktiivisesti. Vertaistuen lisäksi hän on saanut sitä kautta uusia asiakkaita. Asiakastapaamisissa Suikkanen on pyrkinyt jäämään ihmisten mieleen persoonallisella olemuksellaan, joka näkyy esimerkiksi pinkin ja oranssin värisessä käyntikortissa, pukeutumisessa ja jopa hiusten värissä.

Neuvontaa ja työhyvinvointia

Uudenmaan yrittäjät tiedustelivat vuonna 2008, voisivatko Helsingin seurakunnat tukea pienyrittäjiä. Tuen tarve nousi esiin talouslaman seurauksena.

Ensimmäinen hanke oli vuosina 2011–2014, ja rahat tulivat seurakuntayhtymän diakoniavaroista. Silloin yrittäjille oli tarjolla verkostotapaamisia, lomaleirejä ja retriittejä. He saivat myös talousneuvontaa. Talousvaikeuksiin joutuneet saivat apua neuvotteluissa, joissa pyydettiin velkojilta maksuaikaa.

Vuonna 2012 havaittiin, että noin 40 000 helsinkiläisestä yrittäjästä vain 8 000 kuului yrittäjäjärjestöihin kuten Suomen Yrittäjiin tai Naisyrittäjyyskeskukseen. Niiden jäsenmaksut ovat monelle liian korkeita.

– Järjestöihin kuulumattomat jäävät ilman niiden palveluita. Jotkut järjestäytymättömät ovat myös tunteneet itsensä toisen luokan yrittäjiksi, vähemmän arvokkaiksi, yhteiskunnallisen työn pappi Raija Korhonen kertoo.

Vuonna 2015 Helsingin seurakuntien tilaamassa selvityksessä kävi ilmi, että yrittäjien on vaikeaa panostaa omaan työhyvinvointiinsa. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman vuosien 2016–2017 hankkeen Verkostoyhteistyöllä työhyvinvointia mikroyrittäjille tarkoituksena onkin auttaa yrittäjiä tutustumaan toisiinsa ja virkistäytymään.

Hankkeen työntekijöiltä Marja Kotakorvelta ja NewCo YritysHelsingin Susanne Leppäseltä saa lisäksi luottamuksellista keskusteluapua ja tukea ongelmatilanteisiin. Neuvoja saa yrityksen perustamiseen ja lopettamiseen mutta myös elämänkriiseihin liittyvissä asioissa. Keskustelunaiheet nousevat yrittäjien omista tarpeista. Tarvittaessa yrittäjiä ohjataan muiden auttajien luo kuten talous- ja velkaneuvontaan, perheneuvontaan ja työnohjaukseen.

Hanke tukee myös maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä. Heille suunnattuja ovat etenkin Työterveyslaitoksen järjestämät työhyvinvointipajat.

Hankkeen kautta järjestetään kulttuuri-iltoja ja leirejä. Tänä kesänä järjestetään lomaleiri sekä saunailtoja Mustasaaressa kerran kuussa.

Tapahtumia yksityisyrittäjille: 4.8. kello 17–21 pienyrittäjien retki Mustasaareen, 18.–21.8. pienyrittäjien leiri Lehmirannan lomakeskuksessa Salossa, 3.9. Kotikulmien yrittäjät tutuiksi -tapahtuma Meilahden alueen yrittäjille

Jaa tämä artikkeli: