Yleisin synti on ahneus
”Synti ei yleensä kuulu sanavarastooni. Se tarkoittaa minulle vääryyksiä ja räikeitä epäoikeudenmukaisuuksia, joiden vuoksi ihmiset eivät pääse tasavertaiseen asemaan. Politiikassa pyrin poistamaan näitä esteitä.
Ahneus ja itsekkyys ovat syntejä, jotka läpäisevät tällä hetkellä yhteiskunnan kauttaaltaan. Annan kolme ajankohtaista esimerkkiä:
Helsingin kaupunginvaltuustossa osa päättäjistä ajattelee, ettei paperittomien ihmisten kuulu saada terveydenhoitoa. He ovat kuitenkin oikeudettomassa asemassa olevia ihmisiä, jotka elävät keskuudessamme, ja joiden terveysongelmat ja kivut ovat yhtä suuria kuin meidän muiden. Kun katsoo, kuinka mukavasti moni helsinkiläinen elää, niin luulisi jotain liikenevän huono-osaisimmillekin.
Toinen esimerkki on kansainväliseltä tasolta, Kreikasta. Leikkaukset eurokriisimaassa ovat johtaneet yhteiskunnan romuttumiseen, mikä näkyy esimerkiksi itsemurhien ja lasten heitteillejättöjen lisääntymisenä ja hiv:n leviämisenä. Leikkaukset eivät kuitenkaan tasapainota Kreikan taloutta. Niitä tunnutaan vaativan, jotta esimerkiksi suomalaiset poliitikot voivat näyttää äänestäjilleen, että tukea saava Kreikka laitetaan tekemään kipeitä ratkaisuja.
Kolmas suuri synti on ilmastokriisi. Emme ole hoitaneet sitä ollenkaan, joten se vaikuttaa radikaalisti maapallon väestöön luultavasti jo omana elinaikanani.
Ilmastokriisi sementoi globaalit valtarakenteet, koska köyhimmät alueet kärsivät eniten. Niissä merenpinta nousee ensin, vedenpuute on akuutein ja se saattaa johtaa aseellisiin yhteenottoihin.
Kymmenestä käskystä löytyy muutama minulle tärkeä moraaliohje, kuten ’älä tapa’. Opiskelen kansainvälistä oikeutta, ja olen jutellut opiskelijaporukassa siitä, että lähes kaikki ovat uskonnosta ja kulttuurista riippumatta samaa mieltä rikosoikeuden ytimen kanssa: ketään ei saa tappaa eikä kiduttaa. Se tuntuu liittyvän ihmisluontoon. En usko perisyntiin, minusta vastasyntynyt ei ole paha.
Yhdyn myös käskyihin ’älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi’ sekä ’kunnioita isääsi ja äitiäsi’. Tosin vanhempienkin pitää kunnioittaa lapsiaan.
Myös kymmenen käskyn ’pyhitä lepopäivä’ on tärkeä. Kaikkien pitäisi voida välillä olla vaan ja rentoutua. Downshiftaaminen ei saa olla vain keskiluokan etu.
Itselleni tavallisin synti on läheisten laiminlyönti. En ehdi olla tarpeeksi läsnä heidän elämässään enkä aina tule, vaikka olen luvannut. Toisen luottamuksen pettäminen on paha asia.
On helpompi elää ’syntisyytensä’ kanssa, kun tekee myös hyvää. Muistutan usein ihmisiä siitä, miten tärkeitä käytännön teot ovat.
Minusta tuntuu helpommalta lentää Etelä-Amerikkaan, kun olen yrittänyt vuosikaudet saada ilmastolakia Suomeen.
Omien arvojeni vuoksi syön kasvisruokaa, mikä auttaa ravintoa riittämään mahdollisimman monelle, sekä ostan vaatteita, joita ei tehdä bangladeshilaisissa hikipajoissa. Ymmärrän silti, ettei monella ole rahaa ja aikaa olla yhtä kriittinen kuluttaja.”
Pihla Tiihonen
Li Andersson on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
Kesäsarjassa eri alojen vaikuttajat kertovat, mitä tietty kristinuskon peruskäsite heille merkitsee.Sarja päättyy tähän.
Jaa tämä artikkeli: