Yleiskaavavisiot uhkaavat Itä-Helsingin luontoa
Kiitos artikkelista Metsäinen metropoli (K&k 19.3.), joka toi hyvin esiin luontoalueiden merkityksen kaupunkilaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Maankäyttö- ja rakennuslaista löytyvät yleiskaavan sisältövaatimuksetkin edellyttävät, että kaupunki turvaa asukkaille riittävät virkistykseen soveltuvat alueet sekä mahdollisuuden turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön.
Artikkelin kuvituksena olleesta karttahahmotelmasta pystyi päättelemään, ettei suunnittelu kaikkialla Helsingissä ole sisältövaatimusten mukaista. Kartasta on poistettu suurin osa Itä-Helsingin luontoalueista, vihertarkastelun ulkopuolelle on jätetty ainakin Kivinokka, Vartiosaari, Ramsinniemi ja Meri-Rastilan metsäalue koko laajuudessaan. Massiivisuudeltaan Itä-Helsingin luontoalueisiin kohdistuvaa uhkaa voisi verrata siihen, että joku keksisi ehdottaa Keskuspuiston rakentamista.
Idästä toki löytyy Uutelasta alkava vihersormi, mutta kannattaa muistaa, että siihen kuuluu niin golfkenttä, entinen kaatopaikka kuin jätemäkikin.
Tutkimusten mukaan luontoalueiden läheisyys tasaa sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. Luonnontilaiset metsä- ja ranta-alueet tulisikin turvata erityisesti Itä-Helsingin kaltaisilla seuduilla, joissa niistä saatava hyöty on mahdollisimman suuri. Kaupunkirakenteen levittäminen luontoalueille on huonoa ja vanhanaikaista suunnittelua. Helsinkiin on mahdollista saada lisää asuntoja tiivistämällä jo rakennettuja alueita.
Hanna-Leena Ylinen
Jaa tämä artikkeli: