Yo-kirjoitusten uskonnon huippuosaajat palkittiin: ”Uskonnonopetus luo tärkeää sivistystä”
Juhlahetki. Emilia Juvonen (vas.) on kiinnostunut uskonnosta ainoastaan teoreettisesti. Daniel Ebeling hyödyntää huipputulosten oikeuttamaa oikopolkua teologiseen tiedekuntaan. Heljä-Maaria Rantala on osallistunut seurakunnan kerhoihin, lapsikuoroon ja isostoimintaan. Kolmikko suoriutui uskonnon ylioppilaskirjoituksista parhain mahdollisin arvosanoin.

Juhlahetki. Emilia Juvonen (vas.) on kiinnostunut uskonnosta ainoastaan teoreettisesti. Daniel Ebeling hyödyntää huipputulosten oikeuttamaa oikopolkua teologiseen tiedekuntaan. Heljä-Maaria Rantala on osallistunut seurakunnan kerhoihin, lapsikuoroon ja isostoimintaan. Kolmikko suoriutui uskonnon ylioppilaskirjoituksista parhain mahdollisin arvosanoin.

Yo-kirjoitusten uskonnon huippuosaajat palkittiin: ”Uskonnonopetus luo tärkeää sivistystä”

Kolme helsinkiläistä tuoretta ylioppilasta palkittiin parhaista suorituksista ylioppilaskirjoitusten uskonnon ainereaalissa.

Ressun lukiosta kirjoittaneella Heljä-Maaria Rantalalla oli uskonnon ylioppilaskirjoituksissa niin paljon asiaa, että käsi kipeytyi kirjoittaessa.

– Kiireessä en ehtinyt syödäkään, vaan jatkoin mehun voimalla, Rantala nauraa.

Rantala, Daniel Ebeling Ressun lukiosta ja Emilia Juvonen Sibelius-lukiosta ovat iloisia suoritustensa huomioimisesta. Juvonen ja Rantala ahkeroivat vastauksillaan 41 pistettä, Ebeling täydet 42 pistettä.

Poikkeuksellisen hyvin uskonnon ylioppilaskokeessa suoriutuneet saivat Suomen Uskonnonopettajain liitolta kunniakirjan, stipendin ja kirjapalkinnon. Lisäksi Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta tarjoaa heille erityismahdollisuutta hakea opiskelijaksi.

Rantalaa ja Ebelingiä miellytti kysymysten pohdiskeleva ote. Pelkillä asiatiedoilla ei pärjännyt. Juvosen mieleen on jäänyt se hetki, kun hän avasi uskonnon koepaperit. Kysymyksistä löytyivät kaikki hänen lempiaiheensa, kuten naisten asema.

– Meillä oli kaksi todella hyvää uskonnonopettajaa, jotka saivat monet innostumaan oppiaineesta. Pidin varsinkin etiikan kurssista, hän kertoo.

 

Kun saa oikeaa tietoa uskonnoista, ei kulje vain ennakkoluulojen varassa, vaan oppii ymmärtämään muita.

 

Uskonnoissa Emilia Juvosta kiehtoo se, kuinka suuri niiden vaikutus on. Uskontojen ymmärtäminen on hänestä perimmäistä kulttuurin ymmärtämistä ja voi ehkäistä konflikteja.

– En ole seurakunta-aktiivi, vaan uskonto kiinnostaa minua teoreettisesti. Esimerkiksi pyhyyden käsite on mielenkiintoinen, hän kertoo.

Uskonnon kirjoittaminen oli Heljä-Maaria Rantalalle selvää jo lukion alussa. Kiinnostukseen vaikutti osittain tausta Vantaan Rekolan seurakunnan kerhoissa, lapsikuorossa ja isostoiminnassa. Lukion uskonnonopetus oli Rantalan mielestä avartavaa ja keskustelevaa. Jopa kuivalta vaikuttaneesta kirkkohistoriasta tuli esiin mielenkiintoisia puolia.

– Uskonnonopetus luo tärkeää pohjasivistystä. Tuntuu, että maailma nähdään helposti kaksijakoisena ja mustavalkoisena. Kun saa oikeaa tietoa uskonnoista, ei kulje vain ennakkoluulojen varassa, vaan oppii ymmärtämään muita, Rantala sanoo.

Ebelingiä uskonnon opiskeleminen kiinnostaa henkilökohtaisen vakaumuksen pohjalta. Usko ja seurakunta ovat hänelle tärkeä osa elämää.

– Uskonnon opiskeleminen auttaa ymmärtämään sekä kristinuskoa että muita uskontoja. Suomeen tulee yhä enemmän eri uskontojen edustajia. Toisaalta kristinuskon asiat ovat monille suomalaisille nuorille vieraita, hän sanoo.

 

Uskontoihin liittyvä sivistys on ehdoton kansalaistaito.

 

Kaikille yhteinen katsomusopetus saa helsinkiläisabeilta osittaista kannatusta. Heidän mielestään maailmanuskontojen kurssi voisi olla yhteinen. Juvonen ja Rantala arvelevat, että yhdessä voitaisiin opiskella myös etiikkaa.

– Oman uskonnon syvempi tunteminen on tärkeää. Sen kurssin voisi pitää erikseen. Yhteisessä opetuksessa syntyisi ehkä kiinnostavaa dialogia eri uskontojen edustajien kesken, Rantala sanoo.

Vaikka uskonto kiinnostaa kaikkia kolmea, vain Ebeling aikoo teologiseen tiedekuntaan. Rantala ja Juvonen pyrkivät opiskelemaan musiikkia, mutta pitävät teologista varavaihtoehtona. Palkinnon myötä avautunut oikotie teologiseen oli Ebelingille iloinen yllätys.

– Olin jo ehtinyt lukea kertaalleen teologisen tiedekunnan pääsykoekirjan, kun opettajani soitti ja kertoi palkinnosta. Kirjaa ei enää tarvittu, hän kertoo.

Teologinen tiedekunta on tarjonnut Suomen Uskonnonopettajain liiton palkitsemille abeille erityistä hakumahdollisuutta jo kahtena edellisenä vuonna. Liiton puheenjohtajan Anna Sauraman mielestä se on hieno palkinto poikkeuksellisen hyvästä suorituksesta.

– Tosin uskontoihin liittyvä sivistys on ehdoton kansalaistaito alalla kuin alalla. Elämme globaalissa maailmassa ja monikulttuurisessa Suomessa. Uskontojen merkitys ja näkyvyys ovat kasvussa. Niihin liittyvää asiantuntemusta tarvitaan, hän sanoo.

Jaa tämä artikkeli: