null Yöllä on hauskempaa

”Siunaa koko maailmaa.” Veisuyön tunnelmiin valmistautuvat laulaen Ida Reimann (edessä) sekä ensi viikonlopun vastaava vapaaehtoinen eli Pomo Hanna Kokkonen (vas.), Kim Nordgren, Tatu Salonen ja Sasu Rauhala.

”Siunaa koko maailmaa.” Veisuyön tunnelmiin valmistautuvat laulaen Ida Reimann (edessä) sekä ensi viikonlopun vastaava vapaaehtoinen eli Pomo Hanna Kokkonen (vas.), Kim Nordgren, Tatu Salonen ja Sasu Rauhala.

Yöllä on hauskempaa

Perjantai-iltana alkaa Kontulan Mikaelinkirkolla Punaisen kirjan mittainen Veisuyö. Sitkeimmät myös nukkuvat kirkolla.

Teksti Pälvi Ahoinpelto
Kuva Sirpa Päivinen

Mikaelinkirkon yläkerrassa kuhisee. Light Café Alban vapaaehtoiset suunnittelevat perinteistä Veisuyötä nuorisotyönohjaaja Sasu Rauhalan johdolla. Juttu polveilee ja vitsi viuhuu.

Alba on Mikaelin seurakunnan nuorisokahvila, joka toivottaa kaikki tervetulleiksi. Osa vakikävijöistä kuuluu muihin seurakuntiin, osa ei kuulu kirkkoon ollenkaan.

– Ainoa rajoite on päihteettömyys, Rauhala sanoo.

Ja jos Albaan tulee joku kovin nuori, häneltä kysellään, tietävätkö vanhemmat, missä hän on.

Veisuyötä Café Alba viettää kerran vuodessa. Se on The Happening. Yön aikana lauletaan ylätakkahuoneessa punakantisesta Nuoren seurakunnan veisukirjasta kaikki 130 laulua. Laulaminen kestää iltakahdeksasta pikkutunneille, mutta kello 23 lähtevät yöluvattomat alaikäiset kotiin. Veisuyö on yleensä koonnut joukkoa 60–80 laulajan verran, ja parikymmentä on jäänyt yöksi.

– Laulamme numerojärjestyksessä. Joskus mentiin lauluja bingossa, mutta se meni aika sekaisin. Kahden aikaan yöllä oli hauska miettiä, mitä ei ole laulettu, Rauhala kertoo.

Kun tulee puhe lempilaulusta, löytyy yhtä monta vastausta kuin vastaajaakin.

Evankeliumi, aloittaa Kim Nordgren, 16.

Vaikka olen, sanoo Tatu Salonen, 17.

Ida Reimannin, 17, lempilaulu on Turvapaikka ja Hanna Kokkosen, 21, Elämä on nyt.

Light Café Alba perustettiin Helsingin Mikaelin seurakunnassa, silloisessa Mellunkylän seurakunnassa, vuonna 1995. Noin 14–18-vuotiaille tarkoitettu kahvila toimii nykyään kirkolla perjantaisin kello 20–23. Kahvilassa voi pelata, tavata kavereita tai hengailla muuten vain.

Kahvilan idea on nuorilta nuorille, mikä tarkoittaa, että toiminnasta huolehtii 6–8 nuorta vapaaehtoistyöntekijää yhdessä kahden aikuisen seurakunnan työntekijän kanssa. Nuoret päivystävät pareittain ovella, narikassa ja kioskissa. Vastaava vapaaehtoinen, Pomo, huolehtii, että vapaaehtoisilla on kaikki hyvin.

Seurakunnan työntekijät kantavat kokonaisvastuun. Heitä on paikalla kaksi, joten toinen voi tarvittaessa käydä sielunhoidollista keskustelua.

– Niin kauan, kuin löytyy nuoria, tämä pysyy pystyssä, Rauhala sanoo.

Hyvin on pysynyt. Kahvila täyttää ensi vuonna 20 vuotta.

Veisuu alkaa heti iltakahdeksalta. Säestystä hoitaa kukin säestäjäksi ilmoittautunut vuorollaan, ja soittimena voi olla kitara, piano tai vaikka djembe. Djembe? Sehän on rumpu.

– Joo, sanoo Hanna Kokkonen. – Ilta pimenee menee pelkällä djembesäestyksellä.

– Kaanonina, sanoo Sasu Rauhala.

– Kaksiäänisesti, lisää Ida Reimann.

Hienoa. Useammalla veisaajalla voi olla vielä rytmikapulat veisuuta tahdittamaan.

– Niin kuin muskarissa, Kokkonen nauraa.

Jotta veisaajat jaksavat huhkia, myyvät kioskivuorolaiset kahvia, teetä, voileipiä, pullaa ja karkkia omakustannushintaan.

Majoittuminen tapahtuu patjoilla kahdessa huoneessa. Toisessa nukkuvat tytöt ja toisessa pojat. Nukkumatilat rauhoitetaan jo illasta, joten väsynyt voi uinahtaa veisuun polveiluun.

– Yöksi jääviltä alaikäisiltä alettiin pyytää lupalappu, kun joskus paikalle tuli junnuja kännissä, Rauhala kertaa historiaa.

Lapussa on vanhempien yhteystiedot. Tämä on tärkeää, jotta seurakunta pystyy takaamaan nuorten turvallisuuden.

Veisuyön jälkeisenä aamuna toimitetaan herätys noin kello 10.

– Me Kassun eli johtavan nuorisotyönohjaajan Juha Kasarin kanssa valmistetaan brunssi ja herätellään nuoriso syömään, Sasu Rauhala kertoo.

Hän kertoo viime veisuyön jälkeen tehneensä 12 munan omeletin, ja hyvin teki kauppansa. Lisäksi tarjolla on kahvia, leipää ja hedelmiä.

Mutta miksi veisata yöllä? Eikö päivännäöllä olisi parempi?

– Eeeeii! kuuluu vastaus kuorossa.

– Yöllä on hauskempaa, Kim Nordgren sanoo. – Päivällä on ihan tylsää.

– Aikuiset laulaa yöllä karaokea, todetaan.

Hiljaisuus tulee, kun veisut on veisattu.

– Kahden, kolmen aikaan veisaillaan jo aika rauhassa, Rauhala kertoo kokemuksesta.

Aamulla on käheä ääni.

Light Café Alba goes Veisuyö perjantaista 17.10. kello 20 lauantaihin 18.10. kello 12 Helsingin Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1.
Yöpyjien on ilmoittauduttava etukäteen. Yöksi jäävä alaikäinen tarvitsee vanhemman allekirjoituksella varustetun luvan.Ilmoittautuminen ja lupalaput sähköpostilla sasu.rauhala@evl.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.