Kodin sydän. Elina Antikainen (kuvassa) ja Anna-Riina Hakala istuvat usein olohuoneessaan pitkiä iltoja teekupin äärellä. Sinne he aikovat majoittaa myös Taizé-tapahtuman vieraat. Teksti: Kuva Jani Laukkanen
Yösija ekumenialle
Anna-Riina Hakala ja Elina Antikainen avaavat ensi syksynä kotinsa nuorille, jotka osallistuvat Taizén yhteisön viikonlopputapahtumaan.
Kirjahyllyn nurkassa loimuaa oranssi: Kristus kaikessa kunniassaan -ikonissa on tuliset värit. Sama oranssi jatkuu hehkuvassa pöytäliinassa ja pienessä leipälaatikossa. Kämppikset Elina Antikainen ja Anna-Riina Hakala ovat tietämättään stemmanneet sisustuksensa Taizén ekumeenisen yhteisön kirkossa suosittuun värisävyyn.
Taizé tekee ensi syksynä majansa myös Elinan ja Anna-Riinan kotiin. He ovat luvanneet tarjota yösijan muutamalle nuorelle, jotka osallistuvat Helsingissä 28.-30.9. järjestettävään Taizén ekumeeniseen viikonlopputapahtumaan.
– Taidettiin sanoa järjestäjille, että meille saa tulla niin paljon ihmisiä kuin mahtuu, Antikainen nauraa.
Taizén historia ulottuu toisen maailmansodan aikaan. Sveitsiläinen, syntyjään reformoitu Roger Schutz perusti miehille tarkoitetun yhteisön Itä-Ranskassa sijaitsevalle Taizén kukkulalle. Nykyisin yhteisössä on noin sata veljeä, joista suurin osa on alun perin katolilaisia tai protestantteja.
Vuosien myötä erityisesti nuoret kiinnostuivat Taizén ekumeenisesta ilmapiiristä. Yhteisössä käy vuosittain tuhansia nuoria pyhiinvaeltajia. Heidän kuuluvin tuliaisensa Taizésta ovat laulut, joita yhteisön hetkipalveluksissa lauletaan.
Lyhyiden laulujen sisältö ammentaa Raamatusta ja eri kirkkojen teologien kirjoituksista. Taizé-laulut ovat löytäneet tiensä myös Suomen luterilaisiin ja katolisiin palveluksiin. Laulujen lisäksi yhteisön rukoushetkille on tunnusomaista vajaan kymmenen minuutin mittainen hiljainen hetki.
Taizé ei ole juuttunut kukkulalleen. Joka vuosi yhteisö järjestää muutamia paikallisia tapahtumia vapaaehtoisten nuorten kanssa eri puolilla maailmaa. Ensi syksynä on Helsingin vuoro.
– Pääosassa ovat rukoushetket Tuomiokirkossa ja Uspenskin katedraalissa. Lauantaina monet työpajat levittäytyvät ympäri kaupunkia, tapahtumakoordinaattori Hanna Kuisma kuvailee.
Tapahtumaan odotetaan noin 2000 nuorta eritoten Itämeren ympäristöstä: Pohjoismaista, Baltiasta, Venäjältä, Puolasta ja Saksasta.
– Tapahtumalla on aika pieni budjetti eikä meillä ole varaa majoittaa ihmisiä hostelleihin. Siksi tarvitsemme vapaaehtoisia kotimajoittajia, Kuisma toteaa.
Asunnot olivat kiven alla, kun Elina Antikainen aloitti opinnot. Kodin etsinnän tuoksinassa hän rukoili sopivaa soppea. Pian löytyi koti, jossa olisi tilaa kämppäkaverillekin. Nyt kotia asuu Antikaisen ja Hakalan lisäksi pieni Nelli-koira.
– Koen, että tämä asunto on lahja. Siksi haluan avata kotini ovet myös muille.
Hätämajoitusta tarvitsevat ystävät ovatkin yöpyneet munkkiniemeläiskolmion olohuoneen lattialla parista viikosta puoleen vuoteen.
Majoittajaksi mielivän osa on helppo, Hanna Kuisma vakuuttaa. Vähän lattiatilaa makuupusseille sekä parit arkiset ilta- ja aamupalat riittävät.
– Nuoria ei tarvitse viihdyttää ja hoitaa kädestä pitäen. Heillä on paljon tekemistä päivisin. Perheissä he ovat lähinnä illalla ja aamulla.
Jokainen osallistuja saa myös HSL:n seutulipun, joten majoittajan ei tarvitse kuskailla vieraitaan pitkin pääkaupunkiseutua.
Kielitaitoakaan ei juuri vaadita.
– Hymyllä ja käsiesperantolla pääsee jo pitkälle, Kuisma kannustaa.
Marita Mattila osallistui muutama vuosi sitten Taizé-tapahtumaan Vilnassa. Hän majoittui nelihenkisen perheen kodissa. Yhteistä kieltä ei löytynyt, mutta se ei hidastanut menoa.
– Perheen 8-vuotias tyttö opiskeli englantia, joten jonkin verran juttelimme kuvasanakirjan avulla, Mattila muistelee.
– Isot joukot nuoria voivat elää ikään kuin kuplassa, jos kaikki ovat yhteismajoituksessa. Perhemajoituksen kautta sain olla enemmän kiinni kaupungin ihmisten tavallisessa elämässä.
Teologiaa opiskeleville Elina Antikaiselle ja Anna-Riina Hakalalle ekumenia on arkea. Kun luterilainen Antikainen suuntaa Tuomasmessuun, katolilainen Hakala pyrähtää läheiseen Pyhän Marian kirkkoon. Yhteiselon aikana ennakkoluulot ovat karisseet pois.
– Kun jakaa elämänsä jonkun kirkkokunnan edustajan kanssa, oppii paljon enemmän kuin opiskelemalla kirjasta tai istumalla kirkkoa käsittelevällä luennolla.
Samansuuntaista oppimiskokemusta he taitavat odottaa myös Taizé-tapahtumalta.
Saila Keskiaho
Haluatko majoittajaksi? Ilmoittaudu Maikki Viljanen-Pihkalalle: maikki.viljanen@yahoo.com, 050 3080159.
Tapahtuman ajaksi tarvitaan paljon talkoolaisia esimerkiksi käännöstyöhön, kuoroon ja somistamiseen. Ota yhteys Pinja Kaukoon: pinja.kauko@helsinki.fi, 0505562836.
Jaa tämä artikkeli: