Yrittäjäksi tahtomattaan
Moni keikkatyöntekijä haluaa välttää yrittäjyyden riskit käyttämällä laskutuspalveluita. Silti laskutuspalveluidenkin käyttö voi nousta esteeksi työttömyyskorvauksen saamiselle.
Pilatesohjaaja Saija Luukkonen työskentelee useissa eri toimipisteissä ympäri Helsinkiä. Hän on osa sitä kasvavaa joukkoa, jonka työviikkoon sisältyy sekä työskentelyä työsuhteisena verokortilla että keikkatyötä, jossa työntekijä itse laskuttaa yritystä tekemästään työstä.
Tanssija-tanssinopettajan koulutuksen saanut Luukkonen yllättyi tanssikoulujen ja pilatesstudioiden palkkakäytäntöjen eroista. Tanssikouluissa hän tottui työskentelemään verokortilla, vaikka opettikin vain joitakin tunteja viikossa. Pilates-studioissa verokortilla työskentely ei usein ole lainkaan mahdollista.
– En osannut odottaa, että käytäntö on niin ehdoton. Ajattelin, että toiminimellä työskentelyä tai laskutuspalvelun käyttöä ehkä suositellaan, Luukkonen kertoo.
Koska Luukkonen ei ole yrittäjä, hänen täytyy laskuttaa palkkansa laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelun kulut ovat saaneet miettimään yrittäjäksi ryhtymistä. Luukkonen on kuitenkin lykännyt asiaa säilyttääkseen työttömyysturvansa.
Toimihenkilöliitto ERTO ry:n asiantuntijan Jarmo Lahden mukaan se, ettei verokortilla työskentely ole mahdollista, on työntekijöiden ohjaamista pakkoyrittäjyyteen.
– Yritykset haluavat tällä käytännöllä siirtää yrittäjän riskin työntekijälle. Järjestelyn hyväksyvän pitää tiedostaa, ettei hän ole enää palkansaajan asemassa ja hänen sosiaaliturvansa heikentyy, Lahti linjaa.
Lahti tuntee myös tapauksia, joissa laskutuspalvelun käyttäjä ei ole vastoin käsitystään ollutkaan oikeutettu työttömyysturvaan.
Laskutusyritys Ukko.fi:n viestintävastaava Taneli Pasanen myöntää, että heidän palveluitaan käyttävät henkilöt tulkitaan työ- ja elinkeinotoimistossa silloin tällöin yrittäjiksi. Muutamia keikkoja tehneet ihmiset menettävät tällöin oikeutensa soviteltuun työmarkkinatukeen.
– Tilanne on mielestämme outo. Samanlaisiin tilanteisiin reagoidaan työvoimatoimistossa eri tavoin. Pääosin keikkatyöläinen on onnistunut säilyttämään oikeutensa työttömyysturvaan, mutta joissakin tapauksissa työttömyysturva on evätty. Päätös tuntuu riippuvan virkailijasta, Pasanen avaa.
– Laskutuspalvelun käyttäjät ovat työsuhteessa laskutusyritykseen työtehtävän ajan. Kela saattaa katsoa, että asia on ok, mutta sitten TE-toimisto päättää, ettei työttömyyskorvausta voi maksaa. Miten se on edes mahdollista? Pasanen ihmettelee.
Työ- ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan laskutuspalveluita käyttävä ei ole työsuhteessa laskutusyritykseen, ellei laskutusyritys harjoita samaa liiketoimintaa kuin palvelua käyttävä. Esimerkiksi Ukko.fi ja monet muut suositut laskutusosuuskunnat tarjoavat palveluitaan kaikenlaisia keikkatöitä tekeville. TEM:n ohjeistuksen mukaan henkilö tulee tällöin lukea ”omassa työssä työllistyväksi”.
Palvelupäällikkö Ari Sormunen Uudenmaan TE-toimistosta kertoo, että seuraavaksi katsotaan, onko omassa työssä työllistyminen pää- vai sivutoimista. Jos henkilö työllistyy omassa työssään sivutoimisesti, periaatteessa sovitellun työttömyysturvan saamiselle ei pitäisi olla estettä.
Sormunen ei halua kommentoida sitä, miksi joiltakin keikkatyöntekijöiltä, jotka eivät saa riittävää toimeentuloa, on evätty työttömyyskorvaus.
– On vaikea ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin, Sormunen toteaa.
Journalistiliitossa keikkatyöntekijöiden työttömyysturvan ongelmat tunnetaan hyvin. Liitto saa lähes päivittäin yhteydenottoja työntekijöiltä, jotka haluavat selvittää, säilyykö heidän oikeutensa työttömyysturvaan.
– Rehellisesti sanottuna emme voi olla varmoja, miten työttömyyskorvauksen maksaja, eli TE-toimisto tai työttömyyskassa, keikkatyöhön suhtautuu. Tiedän tapauksen, jossa kerran kuukaudessa kolumnia kirjoittava henkilö on katsottu omassa työssä päätoimisesti työllistyväksi, Suomen journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas sanoo.
– Työntekijä ei käyttänyt laskutuspalvelua, mutta tapaus kuvaa TE-toimiston suurta harkintavaltaa yksittäisissä tilanteissa, Salokangas tarkentaa.
Nykyisen hallituksen kauden alussa keikkatyötä tekevien odotukset olivat korkealla. Hallitusohjelma lupasi korjata luovien alojen työntekijöiden sosiaaliturvan mahdolliset epäkohdat. Kahden ministeriön työryhmät ryhtyivät töihin tilanteen korjaamiseksi.
Työministeriön trendityöryhmässä toiminut Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen kuvailee tulosta masentavaksi.
– Lakimuutokset jäävät seuraavan hallituksen hoidettaviksi. Rohkeutta koskea sosiaaliturvaan ei tällä hetkellä Suomesta löydy.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Nyhtökaurayrittäjä Maija Itkonen synnyttää kiireen keskelle kaksoset Virpi Suutarin dokumenttielokuvassa yrittäjistä
Hyvä elämäDokumentin tivolinpyörittäjä ja nyhtökaurayrittäjät osoittavat, miten paljon rohkeutta ja riskinottoa yrityksen perustajalta vaaditaan.