Kuva: Juha Tuomi/ Rodeo
Ystävänpäivä tuli almanakkaan vahingossa
Helmikuun 14. päivä vietettävä Ystävänpäivä on Suomessa uusi tulokas, ja alun perin vahinko.
Almanakkatoimiston johtaja, professori Heikki Oja kertoo, että Helsingin Yliopiston almanakkaan merkinnän Ystävänpäivästä teki almanakan kustantaja WSOY. ”Vuoden 1990 Yliopiston almanakka oli jo painettu, kun huomasimme siellä uuden merkkipäivän. Kustantaja oli lisännyt sen ilman yliopiston hyväksyntää. Me olimme ennakkotarkistaneet kaiken auringon nousu- ja laskuajoista alkaen, mutta tuo lisäys pääsi livahtamaan ohi silmiemme”, Oja muistelee.
Vielä seuraavanakin vuonna päivä näkyi almanakassa. Dramatiikkaa ei asiaan liitetty, mutta koska juhlapäivällä ei ollut hyväksyntää, se jätettiin pois vuosien 1992 ja 1995 välillä.
”Lopulta vuonna 1996 totesimme, että päivän vietto on jo vakiintunutta. Teimme almanakkatoimistossa esityksen sen hyväksymisestä kansalliseksi merkkipäiväksi ja Helsingin yliopiston rehtori vahvisti hyväksynnän allekirjoituksellaan”, selittää Oja tapaa, jolla uutuudet almanakkaan päätyvät.
Ressu hukkuu sydänkortteihin
Ystävänpäivän teki Suomessa tunnetuksi 1980-luvulla erityisesti amerikkalainen viihdeteollisuus. Elokuvissa ja TV-sarjoissa Valentine`s Day on romantiikan tihentymä ja Charles M. Schoultzin Tenavat- sarjakuvassa Ressu-koira saa kasoittain sydämenkuvilla varustettuja kortteja. Heikki Oja arvelee, että postikortit olivat yksi suurista ja näkyvistä syistä Ystävänpäivän läpilyöntiin Suomessa 1990-luvun alussa. Posti kampanjoi silloin näkyvästi Ystävänpäiväkorttien lähettämisen puolesta.
”Itse pidän Ystävänpäivää kaupallisena hömppäpäivänä. Olemme me silti joskus päivän kunniaksi ostaneet kotiin suklaata, ja ehkä vaimo saa sinä päivänä ylimääräisiä halauksia”, Oja sanoo.
Pyhän Valentinuksen päivä
Heikki Oja kertoo kirjassaan Aikakirja 2010, että Ystävänpäivän juuret ovat vanhassa Roomassa. Siellä vietettiin helmikuun puolivälissä keväistä hedelmällisyysjuhlaa, lupercaliaa. Kristillisessä kirkossa sattui samoille päiville marttyyri Valentinuksen päivä, ja monet roomalaiset lemmenjuhlan tavat siirtyivät Valentinin päivälle.
Marttyyri Valentinuksesta on olemassa useita erilaisia legendoja. Niistä useimmat kertovat piispa Valentinuksesta, joka koki marttyyrikuoleman 14. helmikuuta vuonna 269. Kuolemantuomion keisarilta piispa sai tarinan mukaan siksi, että hän vihki sotilaita salaa naimisiin. Keisari katsoi naimisissa olevien miesten olevan huonompia sotilaita, koska he ajattelivat vain omaa perhettään.
Toisen tarinan mukaan piispa Valentinus olisi myös yllyttänyt nuoria miehiä kieltäytymään sotapalveluksesta ja pysymään mielummin kotona rakkaidensa luona.
Lähteet:
-
professori Heikki Oja: haastattelu sekä hänen kirjoittamansa Aikakirja 2010
Jaa tämä artikkeli:
