Diakoniatyöntekijä Anna Handroo miettii sotaa pakenevia ihmisiä ja toteaa olevansa hyväosainen.”Minulla on koti, johon palata”, Handroo sanoo. Kuva: Esko Jämsä
”Olen etuoikeutettu, kun voin valita, miten pitkän matkan kävelen ja milloin”, sanoo Rauhankävelylle osallistuva Anna Handroo
Rauhankävely Espoossa sysää liikkeelle kiinnostavia pohdintoja rauhantyöstä, solidaarisuudesta ja omista etuoikeuksista.
Sunnuntaina 11.10. Espoossa lähdetään rauhallisissa merkeissä kävelylle tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Tapiolan kirkolta taitetaan jalan seitsemän kilometrin mittainen matka Uutun seurakuntakodille.
Kävelijöiden joukkoa luotsaavat Tapiolan seurakunnan diakoniatyöntekijä Anna Handroo, Leppävaaran seurakunnan kansainvälisen työn ohjaaja Tuija Samila ja arabiankielisen työn ohjaaja Mirna Nadra.
Ideana on kävellä rauhan puolesta ja kokea, mitä rauhanrakentaminen ruohonjuuritasolla tarkoittaa.
– Jokainen kävelijä pitää yllä toivoa rauhan puolesta. Kävellessä voi tutustua kanssakävelijöihin, keskustella heidän kanssaan ja oppia heiltä, mikä jo itsessään on rauhanteko, Handroo sanoo.
Kävely on myös solidaarisuuden osoitus heille, jotka tekevät töitä rauhan eteen. Se myös muistuttaa niistä ihmisistä, jotka ovat joutuneet tai joutuvat parhaillaan kävelemään pitkiä matkoja paetakseen sotaa. Heidän on vain pitänyt lähteä, joskus hyvin äkillisestikin ilman valmisteluita.
– Minä olen etuoikeutettu, kun voin valita, miten pitkän matkan kävelen ja milloin, ja minulla on koti, johon palata, Handroo sanoo.
Kävely on osa kansainvälistä Peace Walk -liikettä
Ennen liikkeelle lähtemistä Tapiolan kirkolla voi askarrella mukaansa rauhankyyhkyn. Kävely päättyy rauhanrukoukseen ja iltateehen Uutun seurakuntakodilla. Uuttu viittaa osuvasti uuttukyyhkyyn, Suomessakin esiintyvään kyyhkylajiin. Kyyhkysethän tunnetaan rauhan symboleina ja viestintuojina.
Kävely on osa kansainvälistä Peace Walk -liikettä, joka kutsuu ihmisiä kaikkialta maailmasta kävelemään yhteisen rauhan puolesta.
Espoon rauhankävelylle voi liittyä mukaan myös reitin varrelta. Välillä reitti kulkee rauhallisissa ja luonnonkauniissa maisemissa, välillä kävellään hetki Kehä I:n vartta. Tahti on rauhallinen – kuinkas muutenkaan.
Kävely liittyy ekumeeniseen vastuuviikkoon, joka on kaikkien kirkkojen ja kristillisten seurakuntien yhteinen ihmisoikeus- ja vastuullisuuskampanja. Tänä vuonna viikkoa vietetään 18.–25.10. teemalle Näe ihminen!
”Rauha rakentuu kohtaamisista”, sanoo Espoon seurakuntien arabiankielisen työn ohjaaja Mirna Nadra. Kuva David Caceres Del Castillo / Espoon seurakunnat
Miten säilytän rauhan elämässäni?
Anna Handroo ajattelee meistä jokaisen kulkevan elämässään omaa rauhanpolkuaan.
– Kävellessä voi pohtia, missä minun rauhani on, mihin se pohjautuu ja miten säilytän rauhan elämässäni niin ihmissuhteissani kuin suhteessani Jumalaan.
Rauhankävely tuo Handroon mieleen Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumissa: ”Minä jätän teille rauhan, oman rauhani minä annan teille.”
Espoon seurakuntien arabiankielisen työn ohjaaja Mirna Nadra kertoo tietävänsä maahanmuuttajataustansa vuoksi, miten paljon turvallisuus, koti ja yhteenkuuluvuus merkitsevät.
– Rauha rakentuu kohtaamisista. Siitä, että jokainen tulee nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Kävellään yhdessä rauhan puolesta ja osoitetaan, ettei kenenkään tarvitse kulkea yksin, Nadra sanoo.
Peace Walk – Vastuuviikon Rauhankävely sunnuntaina 11.10. klo 12.45 Tapiolan kirkolta Uutun seurakuntakodille, missä tarjoillaan iltatee. Reitti on pituudeltaan noin 7 kilometriä. Kävely on osa laajempaa rauhankävelyliikettä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Käveleminen on yksinkertaista vapautta – Beethoven, Zelenskyi, Gandhi ja muut kuuluisat kävelijät osoittavat, että kävely voi järisyttää maata jalkojemme alla
HengellisyysKeskivertoaktiivinen ihminen kävelee elämänsä aikana kaksi kertaa maapallon ympäri. Käveleminen kuuluu myös melkein kaikkien maailmanuskontojen harjoittamiseen, kirjoittaa pappi Kaisa Kariranta esseessään.
