”Yksin oot sinä ihminen”
Yksinäinen ihminen kokee itsensä erilaiseksi.
Yksinäisyyttä on kahdenlaista: pakollista ja valittua. Ensiksi mainitussa ihminen joutuu elämään yksin, vaikka ei haluaisi ja jälkimmäisessä ihminen on itse valinnut osansa. Suomen Mielenterveysseura on tehnyt kyselyn siitä, miten ihmiset kokevat yksinäisyytensä, miten se vaikuttaa heidän elämäänsä ja minkälaisia selviytymiskeinoja heillä on elää yksinäisyytensä kanssa.
— Yritimme hakea niitä elämänkohtia, joissa ihminen kokee itsensä erityisen yksinäiseksi. Usein yksinäisyys mielletään henkilökohtaiseksi ominaisuudeksi. Me halusimme kartoittaa myös sitä, onko yhteiskunnassa joitakin rakenteellisia tekijöitä, jotka yksinäistävät ihmistä, Suomen Mielenterveysseuran viestintäjohtaja Tarja Heiskanen kertoo.
Rakenteellisia tekijöitä löytyi. Työelämästä voi nykyisin joutua irtisanotuksi huolimatta siitä, miten hyvin on työnsä tehnyt. Köyhyys voi aiheuttaa sen, ettei perheen lapselle ole varaa järjestää syntymäpäiväjuhlia, tai hän ei pääse kaverin syntymäpäiville, kun ei ole varaa ostaa lahjaa. Myös verkkoasiointi voi aiheuttaa syrjäytymistä ja sen myötä yksinäisyyttä. Vallitseva oletus on, että kaikilla on käytössään tietokone.
— Nykyaikana saatetaan jopa toivoa, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan, ettei asioitaisi henkilökohtaisesti vaan verkon kautta. Jos palvelut siirtyvät pelkästään verkkoon, syntyy varsinkin iäkkäimmille ihmisille valtava kynnys hoitaa omia asioita, Heiskanen sanoo.
Yksinäisyydestä puhutaan paljonkin, mutta henkilökohtaisesti se voi olla vaikea aihe ottaa esille. Yksinäisyyteen liittyy ahdistusta, häpeää ja pelkoa.
— Kyselyssä yksinäiset ihmiset kertoivat kokevansa itsensä erilaiseksi kuin muut, Tarja Heiskanen kertoo.
Heiskasen mukaan yksinäisyyttä yritetään joskus medikalisoida ajattelemalla, että se on sairaus, joka on hoidettavissa.
— Yksinäisyys ei kuitenkaan ole sairaus vaan kokemuksellinen ilmiö. Jos yksinäisyyden tunne jatkuu pitkään ja syvenee, siitä tulee kierre, eikä ihminen enää pysty irtautumaan yksinäisyytensä kehästä. Silloin yksinäisyys voi sairastuttaa esimerkiksi masennukseen.
Yllättävintä Heiskasen mielestä kyselytutkimuksessa oli se, että monet syyllistivät voimakkaasti itseään yksinäisyydestään, eivätkä ajatelleet, että syy voi olla itsen ulkopuolella.
— Yksinäisyyden syiksi nousivat etäisyys, liikuntarajoitteet, sairaudet, elämäntapahtumat ja laitoksessa, esimerkiksi vankilassa, olo. Epäonnistuneet ihmissuhteet aiheuttavat joillakin sen, etteivät he enää uskalla lähteä vuorovaikutukseen kenenkään kanssa, ja jäävät sen takia yksin.
Nykyisin sukulaiset asuvat usein kaukana toisistaan ja samaan aikaan linja-autovuoroja harvennetaan tai lakkautetaan kokonaan. Millä kulkea, jos ei ole omaa autoa tai ei pysty enää ajamaan autolla? Myös monet sairaudet, kuten esimerkiksi kuulon heikkeneminen, voivat sulkea muiden ulkopuolelle, varsinkin jos ei kehtaa tai jaksa koko ajan kysyä asioita uudestaan.
Epämääräiset yksinäisyyden tunteet ovat kyselyn mukaan vaikeampia kestää kuin elämäntapahtumiin, kuten omaisen sairastumiseen tai puolison kuolemaan tai muuttoon toiselle paikkakunnalle, liittyvät yksinäisyyden kokemukset.
— Elämäntapahtumiin liittyvissä tilanteissa tiedetään, että kyseessä on ohimenevä vaihe elämässä. Vaikka puolison kuolema voi olla pitkäänkin kipeä asia, ihminen kuitenkin tietää, että elämä jatkuu ja ajan myötä raastava tuska helpottaa ja muuttuu muistoksi, Tarja Heiskanen sanoo.
Jotkut kyselyyn vastanneet yksinäiset tunnistivat itsessään sosiaalisten taitojen puutetta. He kertoivat, että eivät oikein osaa olla muiden ihmisten kanssa tai että toistavat suhteissaan aina samaa kaavaa niin, että ne katkeavat. Toisilla yksinäisyyttä aiheuttivat lapsuuden vaikeat, läpikäymättömät kokemukset.
Ihmiset kokevat yksinäisyyden eritavalla, joidenkin on helpompi kestää yksinäisyyttä kuin joidenkin toisten.
— Mutta elämään kuuluu se, että ikääntyessä ja kuoleman lähestyessä — kovimmilla hetkillä — ihminen on yksin. Ihminen syntyy yksin ja kuolee yksin, Heiskanen kiteyttää.
Positiivisesta yksinäisyydestä esimerkkeinä ovat ne yksinäiset, jotka tunnistavat itsessään tietynlaisen luonteenpiirteen.
— Kyselyssä jotkut kuvailivat, että ”olen sellainen erakkoluonne”. Siinä on kyseessä itsevalittu yksinäisyys.
— Kirjailija Torsti Lehtisen mukaan ihminen tarvitsee yksinäisyyden ja kanssakäymisen vuorottelua. Välillä elämässä täytyy olla hetkiä, jolloin voi vetäytyä omiin ajatuksiinsa, ja sitten taas hetkiä, jolloin voi olla muiden kanssa. Lehtinen kuvaa tällaisten hetkien olevan kuin ulos- ja sisäänhengitystä, ihminen tarvitsee molempia, Tarja Heiskanen sanoo.
Heiskasen ja työryhmän eteen nousi tutkimuksen myötä kysymys: miksi kukaan ei ole yksinäisen ystävä?
— Vastaus kielii jotakin nykyajan ihmissuhteiden laadusta. Pyyteetön antaminen ja saaminen on harvinaista.
— Nykyaikana halutaan vaihtosuhteita. Sitä, että sinulla on annettavaa minulle ja minulla sinulle. Se on sellaista pelimerkkien vaihtamista. Mutta mitkä ovat yksinäisen ihmisen pelimerkit? Psykiatri Jouko Lönnqvist sanoo, että nykyajan yksinäiset ovat kuin orjamarkkinoilla olevia ihmisiä: he odottavat, että joku tekee heistä tarjouksen.
Espoon Ison Omenan kauppakeskuksessa on ryhdytty toimeen yksinäisten ihmisten huomioimiseksi.
— Citymarketissa on niin sanottu hidas kassa, jossa työntekijällä on aikaa jutella ja vaihtaa kuulumisia asiakkaiden kanssa. Heillä toimii myös Omenaemäntä, joka auttaa keräämään ostokset kasseihin.
Milloin heidänlaisensa nähdään Jumbossa?
10 keinoa torjua yksinäisyyttä
1. Lähde liikkeelle. Hakeudu paikkoihin, joissa on muita ihmisiä. Huomaat, että monet muutkin liikkuvat yksin.
2. Työstä ajatuksiasi ja tunteitasi esimerkiksi kirjoittamalla, käsitöitä tekemällä tai muulla itselle mieluisalla tavalla.
3. Ota itse yhteyttä ihmisiin. Kysy kuulumisia naapurilta, tutulta tai vanhalta kaverilta.
4. Mene ilmaisiin yleisötapahtumiin, kulttuuritilaisuuksiin ja katsele, näkyykö tuttuja. Vaihda vieraidenkin ihmisten kanssa muutama sana.
5. Puhu ääneen kotona. Kuuntele, mitä kerrot itsellesi.
6. Osallistu netin keskustelupalstoille. Kerro mielipiteesi, kommentoi toisia ja pistä pystyyn blogi.
7. Kerro jollekin yksinäisyydestäsi.
8. Hakeudu vertaisryhmiin ja kysy neuvoa terveysasemalta tai paikallisilta järjestöiltä. Selvitä harrastusmahdollisuudet ja vapaaehtoistyön mahdollisuudet.
9. Jos yksinäisyys ahdistaa tai pelottaa, soita valtakunnalliseen kriisipuhelimeen p. 01019 5202. Sen voi tehdä nimettömänä. (Päivystysajat la 24.12. klo 15–06, su 25.12. klo 15–22, ma 26.12. klo 15–06. Normaalisti ma–pe klo 9–06, la klo 15–06 ja su klo 15–22.)
10. Jos et saa apua näistä keinoista, hae ammattiapua.
Lähde: Tarja Heiskanen ja Liisa Saaristo (toim.): Kaiken keskellä yksin. Yksinäisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot (PS-kustannus 2011).
Jouluaaton 24.12. tilaisuuksia yksineläville
Korsossa
- Yksinäisten majatalo klo 10–15 Korson seurakuntakeskuksessa. Jouluruokaa, joulurauhan julistus televisiosta, laulua ja yhdessäoloa. Osallistumismaksu 5 euroa. Kotkansiiven sauna lämpimänä klo 9 (naisille) ja klo 10 (miehille). Ilmoittautumiset 15.12. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.
Rekolassa
- Jouluaaton viettoa klo 9–16 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Joulusauna, puuro, joululauluja, joulurauhan julistus, kahvia, torttuja, leikkejä ja jouluateria. Tilaisuus päättyy klo 16 alkavaan hartauteen. Ilmoittautumiset 16.12. mennessä Irma Liljeströmille p. 050 553 8459. Vapaita paikkoja voi tiedustella 19.12.
Tikkurilassa
- Jouluaaton viettoa klo 14.30–18 Tikkurilan kirkolla. Alussa hartaus, sitten rentoa yhdessäoloa, pienimuotoista ohjelmaa, joululauluja ja pientä jouluista tarjoilua. Ilmoittautumiset 19.12. mennessä Päivi Mäkiselle p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.
Myyrmäessä
- Yksin elävien joulunvietto klo 18–23 Myyrmäen kirkon takkahuoneessa. Tervetuloa koko illaksi tai osaksi aikaa. Joulupuuroa ja -lauluja.
Jaa tämä artikkeli: