Kaikkiin asioihin ei voi työpaikallaan vaikuttaa, mutta moniin asioihin voi. Oma asenne ratkaisee paljon, myönteisyys on mahtava voimavara. Kuva: Thinkstock
10 vinkkiä: Näin parannat työhyvinvointia
Työhyvinvoinnin merkitys tunnetaan hyvin. Tänä päivänä työhyvinvointiin satsataan rahallisesti jopa enemmän kuin työterveyteen.
Näin kertoo johtava työterveyspsykologi Kari Kaarento Terveystalosta.
Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Tällaisia ovat esimerkiksi työn kuormittavuus, työn tarjoama kokemus yhteisöllisyydestä, oikeudenmukaisuus ja yhteiset arvot, jotka työhön tai työn tekemiseen liittyvät.
”Työssä pitää olla sopivasti haasteita, jotta ihminen voi ylittää itsensä. Myös se millaiset mahdollisuudet työntekijällä on vaikuttaa työhönsä, on merkittävää työhyvinvoinnin kannalta”, Kaarento kertoo.
Työn pitää myös tuntua palkitsevalta. Jos jollain näistä edellä mainituista alueista on ongelmia, voi seurata uupuminen. Jos taas osa-alueet ovat kunnossa, ovat työntekijät sitoutuneita ja motivoituneita työssään. Myös hyvä johtaminen ja hyvä esimies–alaissuhde vahvistavat Kaarennon mukaan työhyvinvointia.
Hyvä työilmapiiri edistää terveyttä
Työhyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska jopa kolmasosa sairaspoissaoloista johtuu organisaatiosta, esimerkiksi johtamisongelmista, huonosta työilmapiiristä tai liiasta kiireestä. Hyvä työilmapiiri sen sijaan edistää terveyttä.
”Työn iloa ja imua voi kokea. Työn imu on työuupumuksen vastapooli. Se on pysyvä, myönteinen, motivationaalinen tila, jolle ominaista ovat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Puhutaan myös niin sanotusta flow-tilasta. Työn imussa voi kokoa aitoa nautintoa ja iloa työstä”, Kaarento kertoo.
Miten tällaiseen työn imuun voi päästä? Mistä saisi lisää virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä? Lue Kaarennon esittämiä keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi:
1. Lopeta mahdollisen stressiä tuottavan asian tai ristiriidan kieltäminen. Työuupumus on Kaarennosta vähän kuin addiktiosairaus, uupumuksen myöntäminen on jo askel kohti toipumista. Pysähdy. Kuuntele elimistöäsi, ajatuksiasi ja tunteitasi. Miten reagoit stressiin? Mitä sinä haluat?
Varsinkin muutosprosesseissa on tärkeää, että jossain vaiheessa opetellaan luopumaan ja irrottautumaan entisestä. Irrottautuminen on tarpeen, jottei jäätäisi jumiin vanhoihin asioihin tai tapoihin tehdä töitä. On monta tapaa surra.
2. Muuta olosuhteitasi, toimintatapaasi ja asenteitasi tai lähde. Kaarennosta monet tarttuvat tuohon viimeiseen vaihtoehtoon, mutta sen pitää olla todellakin viimeisin vaihtoehto, kun mikään muu ei auta. Mieluummin kannattaa yrittää muuttaa asioita. Joskus se on oma asenne, mitä pitää muuttaa. Mutta valitettavasti on olemassa sellaisiakin työyhteisöjä, joista pitää lähteä.
3. Aseta itsellesi johdonmukaiset ja realistiset tavoitteet, ja keskustele niistä esimiehesi kanssa.
4. Pyri kohtuuteen. Riittävän hyvä on jo hyvä. Selkeytä siis tehtäviäsi ja odotuksiasi ja muiden odotuksia. Vähennä suorituspaineita, kilpailumieltä, ylimääräistä kiirettä ja täydellisyyden tavoittelua työssä. Vähempikin riittää!
5. Arvosta itseäsi. Tee arvosaneeraus. Mieti omia arvojasi ja valintojasi. Arvioi uudelleen arvosi työntekijänä, kumppanina, perheenjäsenenä, ystävänä ja yksityishenkilönä. Toimitko arvojesi mukaan? Jos perheesi on sinulle tärkeä, onko sinulla riittävästi aikaa perheellesi vai nieleekö työ myös perheellesi kuuluvaa aikaa?
6. Muista positiivisen elämänfilosofian hyödyt. Myönteisesti ajattelevat ihmiset tutkitusti muun muassa elävät pitempään ja sairastavat vähemmän. Voi miettiä, miten esimerkiksi asioita ilmaisee: kielteisen vai myönteisen kautta. Ajattele rakentavasti, ja vastusta kielteistä ”märehtivää” ajattelutapaa itsessäsi. Vastoinkäymisiä ja haasteita kohdatessa voi miettiä, mitä niistä voi oppia.
7. Älä syyllistä itseäsi turhaan. Työpaikan ongelmat johtuvat usein myös johtamisesta, olosuhteista, työn organisoinnista, organisaatiosta, työyhteisöstä ja toisista – ei aina sinusta. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, joten ole itsellesi armollinen. Mieti silti, mitkä ovat ne asiat, joihin voit vaikuttaa.
8. Muista myös säännöllisen liikunnan, terveellisen ruokavalion, riittävän levon ja unen tarve. Liikkumisestakin voi tehdä suorituksen, mutta harrasta kohtuullisesti itsellesi mieluisaa liikuntamuotoa.
9. Varmista, että sinulla on myös luppoaikaa ja sallit itsellesi joutenoloa. Lataa akkujasi vapaa-ajalla. Tee jotain, joka tuottaa mielihyvää ja mistä olet aina pitänyt. Jatka vaikka jotain itsellesi rakasta harrastusta, josta olet aikanaan luopunut.
10. Säilytä yhteys henkisyyteen elämässäsi. Rikas hengellinen tai henkinen elämä auttaa jaksamaan. Esimerkiksi rukous, mietiskely ja meditaatio ovat hyviä rentoutumiskeinoja.
Kari Kaarento vieraili puhujana Helsingin seurakuntien Työhyvinvointipäivässä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tarvittiin 1 250 kilometriä kävelyä merenrannalla, ennen kuin työuupumus hellitti – kustannuspäällikkö Markku Aalto kirjoitti kokemuksestaan esikoisromaanin
Hyvä elämäMarkku Aalto haki apua, kun oli lysähtää tietokoneensa päälle. Vuorotteluvapaa ja psykoterapia auttoivat työuupumukseen.