Kuva:Thinkstock

10 vinkkiä ‒ Näin selviät ruuhkavuosista

Kokosimme asiantuntijoiden avulla vinkkilistan, johon tukeutumalla ruuhkavuosista on mahdollista selvitä ‒ ja ehkä jopa selättää ne.

• 21.11.2016 16:58
• Sari Saaristo
• Thinkstock

Kalenteri täyttyy merkinnöistä. Lasten soittotunteja, koulun myyjäisiä, turnauksia, näytöksiä. Muista uimakassi yhdelle, tarkista löytyykö luistimet! Äläkä unohda, että työpalaveri siirtyi ja deadline tulikin kaksi päivää lähemmäksi! Hääpäiväkin oli, mutta milloin? Ruuhkavuodet ovat aktiivista ja toimeliasta aikaa. Mutta joskus ihana elämäntäyteisyys kääntyykin kurkun kuristukseksi: vastuut ja ulkoiset velvoitteet tuntuvat määrittävän arkea niin paljon, ettei itse elämälle jää tilaa.

Miten selättää kiire ja vapautua suorittamisen tunteesta?

Tunnista tilanne

Uupumus syntyy usein pikkuhiljaa kasautuen. Kiire ei haittaa, jos se ei ole pysyvää tai jos sen vastapainoksi on mahdollisuus levätä ja palautua. Muuten voi käydä niin, että ihminen muuttuu ennaltaohjatuksi sukkulaksi, joka maisemia näkemättä siirtyy paikasta ja velvoitteesta toiseen. Eikä enää ehdi, ei jaksa, ei muista, ei pysty. Kiireen keskellä olisikin tärkeää pysähtyä tunnistamaan tilanne ja kysyä itseltään, että missä mennään.

”Joskus vaikkapa lasten tautiputket ylittävät hetkellisesti arjen sietokyvyn, mutta jonkin ajan kuluttua tilanne normalisoituu. Hälyttäviä ovat ne ylirasituksen puolelle kääntyvät aikataulut ja stressin aiheet, jotka ovat pysyvästi vallanneet normaaliarjen”, kuvailee koordinaattori Minna Oulasmaa Väestöliitosta.

Silloin on tärkeää myöntää itselleen, että nyt eletään voimavarojen äärirajoilla.

”Normaali perhearki työ- ja harrastemenoineen voi olla monella tapaa aktiivista ja kiireistäkin, mutta se on eri asia kuin pitkäaikainen kuormittuminen eri oireineen. Tilanteen toteaminen on ensimmäinen askel.”

On hyvä huomioida sekin, etteivät ruuhkaiset velvoitevuodet liity vain lapsiperhe-elämään. Ruuhkavuodet voivat tulla yksilöllisesti eri aikaan eri ihmisille.  Joillekin jopa kahteen kertaan.

”Esimerkiksi aika, jolloin kannetaan hoivavastuuta sekä omista vanhenevista vanhemmista että kasvukipuilevista murrosikäisistä ja lisäksi työelämässäkin eteen tulisi uusia vastuita, saattaa ollakin monille se kaikkein kuormittavin vaihe”, Oulasmaa kertoo.

Oli ruuhkavuosia aiheuttava elämäntilanne mikä tahansa, tunnusomaista sille on voimavarat ylittävä velvollisuuksien kasautuminen.

Pyydä apua!

Kaikesta ei tarvitse selvitä omillaan.

”Vieläkin meillä Suomessa turhan usein kuvitellaan, että kaikki pitäisi pystyä hoitamaan itse. Se on myytti, jonka soisi romuttuvan”, pohtii Oulasmaa. ”Tässä elämässä jokainen kuitenkin tarvitsee toisilta apua jossain vaiheessa.”
 

Oulasmaa kehottaa kartoittamaan perheen tukiverkoston avoimin silmin. Kuka voisi tulla välillä apuun? Pystyisivätkö naapuruston perheet jeesata toisiaan vuorotellen tai onnistuisiko harrastusviennit kimppakyyteinä? Onko kotikunnassa tai seurakunnassa tilapäistä apua tarjolla arjen puristuksessa? ”Vastavuoroinen auttaminen on sikälikin hedelmällistä, että se vahvistaa myös ihmissuhteita ja  tunnetta siitä, että kuuluu johonkin”, Oulasmaa miettii. ”Parhaimmillaan naapurustosta voi syntyä tiivis vertais- ja yhteistyöverkko, jossa viihdytään ja kasvatetaan joukkovoimalla.”

Priorisoi

Jos arjesta on tullut hampaat irvessä suoritettava velvoitteiden esterata, kannattaa alkaa tehdä muutoksia elämäänsä, tiivistää Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner. 

Arki muuttuu raskaaksi, kun se on tupaten täynnä vastuita, velvollisuuksia, tiukkoja aikatauluja ja ulkopuolelta tulevia vaatimuksia. ”Hyvässä arjessa on tilaa hengittää”, Toppinen-Tanner kuvailee. ”Vapaa-aikaa ei kannata hermot kireällä suorittaa. Monesti auttaa, kun hieman höllentää tahtia ja keskittyy tekemään vapaa-ajalla niitä asioita, jotka aidosti tuovat iloa ja voimaa.” Mieti, mitkä asiat kannattelevat elämää ja mitkä puolestaan imevät energiaa. Muistele, millainen olet, kun olet onnellinen ja rento?  

Pienilläkin muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia. Listaa tärkeimmät asiat paperille ja raivaa niille tilaa. ”Itseään voi johtaa kohti uudenlaisia tapoja ja tottumuksia”, Toppinen-Tanner rohkaisee.

Nauti työstä ‒ kohtuudella

Arkirytmin helpottamiseen voi hakea joustoja myös työelämästä. ”Ylikuormittuminen tapahtuu, kun on liikaa intensiivistä huomiota vaativaa tehtävää tai roolia yhtä aikaa eikä levolle ja palautumiselle jää aikaa”, summaa Salla Toppinen-Tanner. 

Moni tietää, että pikkulapsivaiheessa on mahdollista olla hoitovapaalla, mutta osittaista työajanlyhennystä voi hakea myöhemmässäkin vaiheessa, vaikka silloin kun lapsi on koulun ensimmäisellä tai toisella luokalla. Työnantajan kanssa jutellessa voi syntyä myös uudenlaisia käytäntöjä. ”Esimerkiksi jakamalla iltapäivän työtunteja osittain iltaan tai viikonloppuihin, pääsee töistä lähtemään aiemmin ja näin osallistumaan koulusta palaavien lasten arkeen tukevammin. Joidenkin arkea tällainen järjestely voi auttaa huomattavasti ilman viikkotyötuntien vähentämistä.”  Myös muilla etätyöjärjestelyillä on mahdollista keventää arjen kuormitusta. Erityisesti pitkää työmatkaa tekevät hyötyvät säännöllisistä etäpäivistä.  

Salla Toppinen-Tanner haluaa lisäksi muistuttaa, että työelämä on monelle tärkeä osa identiteettiä ja siitä ammennetaan inspiraatiota ja merkitystä elämään. ”Työstäkin on sallittua nauttia ja sen imuun antautua. Mutta kultaisesta keskitiestä, jossa tilaa on kaikille elämän tärkeille asioille, kannattaa pitää huolta.” Työnkin tehokkuutta parantaa se, että saa välillä keskittyä ihan muihin asioihin.

Huolehdi levosta ja virkistymisestä

Missä sielusi lepää? Entä kehosi? Lataudutko metsän uumenissa vai hikisellä tanssitunnilla? Ehkä upota kirjaan tai käydä leffassa? Mikä saa sinut rentoutumaan ja vapautumaan? Kirjoita listaan asioita, joita mielelläsi teet ja joista saat voimaa. Muista myös, että harrastuksistakin voi tulla yksi suorittamisen tapa lisää. Kuuntele siis kehoasi, älä purista. Jos uupumus ja univaje ei lepäämälläkään helpota, voi olla korkea aika kääntyä asiantuntijan puoleen.

​

Pyhitä perheen yhteinen aika

Kun olet perheen kanssa, ole. Rauhoita yhteinen aika ja ole läsnä. Jos työasioista on vaikea irtautua, kehittele lasten kanssa tekemistä, jossa et voi harhailla ajatuksissasi muualla tai tarttua vaivihkaa älypuhelimeen. Aluksi se voi vaatia suunnitelmallisuutta ja itsekontrollia. Siirrä työvälineet jonnekin kauemmas, jotta et edes kuule jokaista puhelimen piippausta. Menkää uimahalliin, rakentakaa majaa, muodostakaa erilaisia ihmispyramidejä, pelatkaa yhdessä tietokonepelejä tai opetelkaa vaikka jongleeraamaan tai puhumaan jotain kaikille uutta kieltä. Vaikka keskellä ruuhkavuosia se ei ehkä siltä tunnu, kasvavat lapset hurjan nopeasti. Nyt he ovat tässä, nyt he kaipaavat huomiotasi ja aikaasi.

Katso lämmöllä puolisoa

Parisuhde voi olla kovilla, jos kaksi väsynyttä ja ärtynyttä puolisoa kohtaavat lähinnä laskujen maksuista ja harrastusvientivuoroista keskustellessaan. Sitä spesiaalia laatuaikaa odotellessa pienet kinat ja turhaumat saattavat kasvaa kohtuuttomiin mittoihin. Kun kurahousut unohtuvat päiväkotiin tai kutsu lasten kaverisynttäreille katoaa, saattaa kamelinselkä katketa ja sotahuudot kaikaa. Väestöliiton Minna Oulasmaa kannustaakin pariskuntia pitämään jatkuvasti yllä keskinäistä hyvän tekemisen kierrettä. Autetaan, ymmärretään ja kuunnellaan - sen sijaan, että lasketaan omia uhrauksia, kyräillään ja syytellään. Jos yhteistä aikaa on vaikea järjestää, on pienten tekojen merkitys entistä suurempi. Pienet kauniit viestit, ohimennessä koskettaminen ja silmiin katsominen voi piristää koko päivän tunnelmaa.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Kysyn vaan: Miksi nuori ärsyttää ja vastustaa kaikkea?

Hyvä elämä 18.4.2017

Nuori kapinoi löytääkseen oman äänen. Kun identiteetti ja itsetunto vahvistuvat, ei tarvitse enää huutaa, vastaa psykologi ja psykoterapeutti Katja Myllyviita.

---