Kysyn vaan: Miksi nuori ärsyttää ja vastustaa kaikkea?

Kysyn vaan: Miksi nuori ärsyttää ja vastustaa kaikkea?

Nuori kapinoi löytääkseen oman äänen. Kun identiteetti ja itsetunto vahvistuvat, ei tarvitse enää huutaa, vastaa psykologi ja psykoterapeutti Katja Myllyviita.

Miksi nuori ärsyttää ja jankuttaa?

Nuoret peittävät epävarmuutta ja nolouden tunteita kiukulla ja vihanpurkauksilla. Vanhemmat joutuvat silloin kantamaan ja tunnistamaan tunteita sekä jäsentämään kokemuksia kahden edestä. Kannattaa yrittää pysyä rauhallisena, olla armollinen itselleen ja pyytää nuorelta apua. Voi kertoa että ajattelen sinua pitkin päivää, ja pelottaa että torjut minut, mutta haluaisin auttaa.

Vie roskis. Siivoa huone. Miksi pyynnöt pitää toistaa kymmenen kertaa ennen kuin mitään tapahtuu?

Se mikä on äidille tärkeää, ei välttämättä ole nuorelle tärkeää. Nuorista tulee myös reviiritietoisia. Mitä se äidille kuuluu, miltä minun oma huone näyttää? Vanhempien sietokykyä koetellaan, kun asioista joutuu jankuttamaan. Vanhemman kilahtaminen on merkki inhimillisyydestä. Samalla nuori oppii, millaista on kun tunne vie ja itsehillintä pettää. Ei haittaa, jos hermo menee. Oleellista on, että tilannetta käydään läpi jälkikäteen eikä vain käperrytä omiin oloihin.

Kun yrittää puhua nätisti ja syyllistämättä, miksi nuori kuulee sen valittamisena?

Nuoren kokemus minuudesta vaihtelee, itsetunto ja kyky tunnistaa tunteita heittelevät. Jos nuori on itse vihainen ja ärtynyt, hän luulee helposti, että muutkin ovat. Nuorta voi myös ärsyttää vanhemman kyky käyttäytyä hillitysti ja hallitusti. Hämmennyksen voi sanoa nuorelle ääneen: En oikein tiedä, mitä minun pitäisi tehdä tai sanoa. Voihan myös olla, että aikuinen on oikeasti ärtynyt ja nuori tunnistaa sen.

Miksei läksyjä tehdä ja kokeisiin valmistauduta?

Nuori pohtii, kuka ja millainen minä olen. Koulu on aivan yhdentekevä asia, kun oma minuus pitää saada selville. Peruskoulun päättyminen osuu nuoren kehityksen kannalta hankalaan vaiheeseen. Vaiheessa jossa ei vielä tiedä kuka olen, pitää päättää mitä haluaa opiskella.

Vähätkin heiveröiset itsenäistymisen taidot häviävät savuna ilmaan, kun äiti on samassa huoneessa.

Nuoret tuijottavat jatkuvasti kännykkää. Onko some turmellut nuorison?

Kummat lopulta ovat enemmän somessa, vanhemmat vai lapset? Some on osa tämän päivän vapaa-aikaa ja sosiaalista elämää.

Onko nykyajan nuoriso saanut kaiken aivan liian helposti?

Nuoria on pidetty aina kiittämättöminä ja ylimielisinä. On inhimillistä, että vanhempi yrittää ymmärtää nuorta omasta kokemusmaailmastaan käsin. Silloin ei voida välttyä sokeilta pisteiltä ja siitä kai sukupolvien välinen kuilu syntyy. Toisaalta, jos vanhempi aina ymmärtäisi lasta täydellisesti, lapsi ei joutuisi koskaan sanoittamaan ja perustelemaan ajatuksiaan ja halujaan. Jos nuori sanoo vanhemmalle: ”Sä et vaan tajuu”, vanhempi voi vastata: ”Selitä mulle. Mä haluan tajuta”.

Mitä tehdä, kun teinin käytös saa vanhemman raivohulluuden partaalle?

Poislähtö on hyvä vaihtoehto, vaikka se riidan imussa onkin vaikeaa. Ei kannata märehtiä, mitä kaikkea olen joutunut sietämään, vaan yrittää nähdä tilanne toisen näkökulmasta. On hyvä pohtia, mitä muuta tunnen kuin vihaa? Viha on usein toissijainen tunne, joka auttaa suojelemaan tunteelta, joka voi olla nolo ja häpeällinen. Jos vihan avulla saadaan näitä tunteita esiin, riita puhdistaa ilmaa. Jos jumittuu syyttämään toista omista tunteistaan, riita rikkoo suhdetta. Kun vanhempi kertoo nuorelle peloistaan, se voi helpottaa nuorta kertomaan vanhemmalle omistaan.

Miksi nuori on vaikea saada mukaan perheen yhteiseen tekemiseen?

Vanhempien kanssa vietetty aika saa nuoressa pienemmän puolen itsestä esiin. Vähätkin heiveröiset itsenäistymisen taidot häviävät savuna ilmaan, kun äiti on samassa huoneessa. Vanhempien kanssa on helpompi viettää yhdessä aikaa, jos joku kaverikin tekee niin omien vanhempiensa kanssa. Kannattaa sopia yhdessä, milloin vietetään yhteistä aikaa ja ottaa nuori mukaan päättämään, mitä silloin tehdään.

Rajat ovat rakkautta, mutta minkälaiset ovat sopivat rajat?

Itsenäisyyteen ja omien siipien kokeiluun tulee kannustaa, mutta vanhempien pitää päättää asioista, joita nuori ei vielä hallitse. Vapauden ja vastuun lisääntymisen tulisi lähteä nuoren omista tarpeista. Voidaan tehdä kokeiluja ja sopia, että katsotaan miten tämä sujuu ja jollei suju, palataan takaisin vanhaan käytäntöön.

Miksi teinit vastustavat vanhempia?

Se kuuluu identiteetin kehitykseen. Nuori tunnistaa olevansa erillinen kokonaisuus. Vaatii testaamista selvittää, mikä minulle sopii ja mikä ei. Se tapahtuu kyseenalaistamalla. Nuori kapinoi löytääkseen oman äänen. On suotavaa, että nämä pohdinnat tehdään nuorena. Jollei kapinoi, nuori saattaa aikuisena masentua. Kun identiteetti ja itsetunto vahvistuvat, ei tarvitse enää huutaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi