10 vuodessa juhlakuntoon
Kuusi saa laatuluokituksen. Kuusenkasvattaja Janne Saarinen tekee paljon käsityötä.

Kuusi saa laatuluokituksen. Kuusenkasvattaja Janne Saarinen tekee paljon käsityötä.

10 vuodessa juhlakuntoon

Joulukuusien kasvattaminen ei ole hätäisen hommaa. Monet tänä vuonna myytävät kuuset on istutettu kymmenen vuotta sitten.

Näky nurmijärveläisessä maalaismaisemassa on surrealistinen: pelto on täynnä toinen toistaan tuuheampia ja sievempiä kuusia, jotka kasvavat aivan suorissa riveissä. Kohta rivit harvenevat reippaasti, kun joulukuusitilalla alkaa vuoden kiireisin aika.

Grangårdin tilan isäntä Janne Saarinen on tehnyt pitkää päivää jo jonkin aikaa, kaatanut ja pakannut tukkumyyntiin meneviä puita. 13.12. alkoi varsinainen myyntisesonki. Tilalla alkoi käydä niitä asiakkaita, jotka valitsevat ja kaatavat kuusensa itse.
Se tarkoittaa sitä, että Saarisen perheen pihassa on aikamoinen liikenne. Ihmiset tulevat ostamaan joulukuusta, mutta jäävät usein myös istumaan kotaan, paistamaan makkaraa ja lettuja tai juomaan glögiä. Toisin kuin joulunajan ostosruuhkassa kauppojen pihalla, he ovat onneksi yleensä leppoisalla mielellä.
”Mikäs sen mukavampaa kuin se, että on koko ajan porukkaa. Muuten kuusenkasvattaminen onkin yksinäistä hommaa”, Janne Saarinen luonnehtii.

Janne Saarinen tutustui joulukuusibisnekseen jo pikkupoikana. Isä myi ensimmäiset omasta metsästä kerätyt joulukuuset Lahden torilla 1960-luvulla. Myöhemmin hän alkoi myydä Hämeenlinnan Tuuloksessa kasvaneita kuusia Helsingissä. Apuna kuusikaupassa oli jo tuolloin myös muuta perhettä ja sukua.

Janne Saarinen muistaa, kuinka setä ja serkku jättivät hänet Paloheinään ja jatkoivat itse Malmille myymään kuusia. Työpäivä alkoi aamukahdeksalta ja päättyi iltakymmeneltä.
”Nykyään lastensuojeluviranomaiset tulisivat varmaan paikalle sellaisesta. Istuin siellä sitten aamusta iltaan styrox-laatikon päällä, jossa olivat eväät, ja myin joulukuusia.”
Välillä Saarinen elätti itsensä muilla kaupallisen alan ja maahantuonnin töillä. Vuonna 1999 hän osti itselleen Grangårdin tilan. Ensimmäiset kuusentaimet, 6 000 kappaletta, hän haki Virosta ja istutti vuonna 2001.
”Ei se hirvittänyt. Ennemminkin päällä oli helkutinmoinen innostus”, hän kertoo.

Tietoa joulukuusien kasvattamisesta Janne Saarinen kertoo saaneensa Joulupuuseurasta, kirjoista ja opintomatkoilta Yhdysvaltoihin, Puolaan, Saksaan ja Tanskaan.
Nyt joulupuita kasvaa 10 hehtaarilla, mikä tarkoittaa noin 50 000 puuta. Lajikkeita on useampia: suomalaisten kuusien lisäksi tilalla kasvaa virginianpihtaa, serbiankuusta ja lännenpihtaa.
”Pihdassa pysyvät neulaset vielä silloinkin kun puu kuivuu. Kuusilajikkeista taas irtoavat neulaset jossain vaiheessa.”
Joulupuiden lisäksi tila tuottaa ja myy polttopuuta.
Vaikka joulukuusien myyntisesonki on lyhyt, kuuset teettävät työtä pitkin vuotta. Joulukuusien kasvattamiseen liittyy paljon käsityötä ja suuren osan Janne Saarinen tekee itse.

Keväällä puut istutetaan ja lannoitetaan. Koska tilan puut ovat luomua, lannoitukseen käytetään ainoastaan kanankakkaa. Kesällä kuusten ympärillä kasvavaa heinää ja muuta kasvustoa leikataan. Loppukesästä puut leikataan muotoon, niistä poistetaan esimerkiksi tuplalatvat.
”Se on tehtävä ajoissa, jotta leikkauskohdat ehtivät arpeutua ennen myyntiä”, Saarinen selittää.
Seuraavaksi puut merkitään, mikä tarkoittaa sitä, että ne jaetaan laatuluokkiin. Laatuluokan merkiksi latvaan kiinnitetään joko sininen, punainen tai kullanvärinen nauha, josta asiakas voi myös päätellä puun hinnan.
”Hinnasta se ei kyllä koskaan jää kiinni. Asiakas ottaa sen puun, joka miellyttää silmää. Marketin pihalla voidaan tingata, mutta ei täällä, kun tullaan itse kaatamaan kuusi.”
Merkitessään puita Janne Saarinen napsauttelee kaulassa roikkuvaa laskuria, jotta pysyy itsekin perillä siitä, paljonko minkäkin luokan kuusia on myynnissä.
”Kaikista istutetuista kuusista ei tule joulukuusia, sellaisia puita on noin 2–3 prosenttia. Joistakin tulee, kun niitä leikkaa, mutta joillakin puilla voi olla vaikka kasvutapa liian käärmemäinen. Ne sitten vaan kaadetaan ja pilkotaan.”

Vuodessa tai kahdessa ei joulupuuta kasvateta: moni tänä vuonna myytävä kuusi on kymmenvuotias.
”Mutta niinhän se on, että ei mikään muukaan bisnes lähde heti tuottamaan. Usein tuottoa saa odottaa kymmenen vuotta”, Saarinen toteaa.
Kilpailu kuusimarkkinoilla on kovaa. Tanskasta tuodaan Suomeen paljon kuusia ja maa onkin sijaintinsa ja ilmastonsa puolesta paljon helpompi paikka kuusentuottajalle. Saarinen ei kuitenkaan harmittele kilpailutilannetta. Hän toivoisi enemminkin sitä, että kuusenkasvattamiseen liittyisi vähemmän byrokratiaa.
”Moni asia on tehty liian vaikeaksi. On niin paljon lipun ja lapun täyttämistä.”

Monet joulukuuseen ja jouluun liittyvät perinteet ovat muuttuneet melko nopeasti. Enää kukaan ei ripustaisi joulukuusta kattoon, laittaisi kuusta puiseen jalkaan ilman vettä tai asettelisi kuuseen eläviä kynttilöitä. Janne Saarinen kuitenkin uskoo, että joulukuusiperinne on elävä vielä 50 vuoden päästäkin.
”Se on ihan kuusenmyyjistä kiinni. Jos tuotteet ovat hyviä, ihmiset haluavat kuusen, mutta jos he joutuvat pettymään, he eivät osta kuusta seuraavanakaan vuonna. Niin se on isommassakin mittakaavassa. Jos teet työsi hyvin, ne lisääntyvät.”
Saarisen perheen oma joulukuusi tuodaan sisään pari päivää ennen jouluaattoa. Sen koristelevat lapset serkkujensa kanssa.
”Hyvä joulukuusi on tuuhea, hyvänvärinen, sellainen tummanvihreä. Se saa olla sisällä loppiaiseen asti.”

Joulukuusi juurtui ensin säätyläiskoteihin

Joulukuusiperinne on tullut Suomeen 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta.

Aluksi kuuset olivat pieniä ja niitä pidettiin pöydällä tai ripustettiin kattoon. Koristelu alkoi 1600-luvulla.
Saksasta joulupuuperinne levisi Englantiin ja Pohjoismaihin. Suomen säätyläiskoteihin joulukuuset tulivat 1800-luvulla, talonpoikaisperheisiin 1870–1880-luvulla. Kirkoissa joulukuuset yleistyivät 1920-luvulla.

Merkittävä joulukuusiperinteen levittäjä oli Jyväskylän seminaari, jossa koulutettiin kansakoulunopettajia. Siellä alettiin pitää kuusijuhlia.

Aluksi joulukuusia koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, olkikoristeilla, lippuketjuilla ja piparkakuilla. Sähkökynttilät yleistyivät 1950-luvulla.

Kuusen lisäksi joulupuuna voidaan käyttää myös katajaa, mäntyä tai pihtaa.

Joulukuusia on kasvatettu Suomessa 1990-luvulta lähtien.

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city