Tänä vuonna juhlitaan Helsingin 200-vuotista historiaa pääkaupunkina ja Helsingin ehkä tunnetuin rakennus, tuomiokirkko, täyttää 160 vuotta. Kirkko, joka alun perin tunnettiin nimellä Nikolainkirkko, vihittiin käyttöön 15.2.1852. Tuomiokirkko siitä tuli vasta vuonna 1959, kun Helsingin hiippakunta perustettiin.

— Kirkko suunniteltiin uuden pääkaupungin symboliksi. Se oli aivan ylisuuri kaupungin väkilukuun nähden, sillä kun kirkkohanke alkoi, Helsingissä oli vain vähän yli 4000 asukasta, kertoo arkkitehti, professori Vilhelm Helander.

Kirkko on osa arkkitehti Carl Ludvig Engelin ja kaavoittaja Johan Albrecht Ehrenströmin suunnittelemaa Helsingin empirekeskustaa.

— Ehrenströmin piirtämissä asemakaavoissa oli alusta pitäen ajatus, että Senaatintorin korkeimmalle kalliolle sijoitetaan ristinmuotoinen kirkko, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Engel toteutti idean ja suunnitteli kirkon kaupungin kruunuksi.

Kirkon peruskivi laskettiin vuonna 1830. Rakennustyöt kestivät yli 20 vuotta, sillä valmistumista viivytti Engelin kuolema. Hänen työtään jatkoi arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann.

— Yleinen maku oli jo muuttunut, ja Engelin suunnitelmaa pidettiin liian puhdasmuotoisena. Lohrmann lisäsi kulmatornit. Hän suunnitteli myös erillisen kellotapulin, johon kellot siirrettiin kupolista, sillä niiden pelättiin vahingoittavan rakenteita. Kellotapulin pariksi tehtiin itäinen kappelipaviljonki. Samalla tilattiin apostoliveistokset kirkon kattoa koristamaan, Vilhelm Helander kertoo.

Kirkon sisätilat sen sijaan ovat koruttomammat kuin Engel alun perin suunnitteli.

— Oletettavasti rahat alkoivat loppua. Mutta lopputuloshan on hieno: vaalean hohtava ja pelkistetty tila.

Pitkän perinteen huipentuma

Vilhelm Helander suunnitteli tuomiokirkon laajat korjaustyöt 1990-luvulla. Silloin rapattiin ja maalattiin uudestaan huonoon kuntoon päässyt julkisivu, restauroitiin apostolit ja kunnostettiin krypta. Myös helsinkiläisten auringonpaistattelupaikkana ja monien kulttuuritapahtumien näyttämönä toimivat portaat uusittiin.

Nykyään tuomiokirkko on yksi Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Se on jumalanpalvelus- ja konserttikäytössä päivittäin. Vuosittain kirkossa ja sen tilaisuuksissa käy lähes puoli miljoonaa ihmistä eri puolilta maailmaa.

Helanderin mielestä tuomiokirkko on tasapainoinen ja hieno rakennus. Siinä on Engelille tyypilliset rauhalliset ja vakaat mittasuhteet.

— Uusklassinen tuomiokirkko liittyy arkkitehtuuriltaan pitkään perinteeseen. Se on niin kutsuttu keskeiskirkko, jonka pohjana on kreikkalainen risti ja keskellä kohoaa kupoli. Se ei ole radikaali tai uraauurtava vaan pikemminkin pitkän tradition komea finaali. Sen jälkeen Suomeen alettiin rakentaa jo ihan toisenlaisia, uusgoottilaisia kirkkoja.

Toisin kuin moni olettaa, kaupungin laella hohtava tuomiokirkko ei ole valkoinen.

— Tarkkaan ottaen kirkko on harmaa. Se on maalattu kolmella eri vaaleanharmaan sävyllä, jotka ovat hyvin lähellä toisiaan. Kyllä sen joskus puolipilvisinä päivinä huomaa.

Helsingin tuomiokirkon juhlaviikko 8.–15.2.