Kuva: Thinkstockphoto
Äkkirikastuminen johti syvään velkakierteeseen
Juhani keräsi muutamassa kuukaudessa uhkapeleistä 12 000 euron omaisuuden. Hän oli varma, että vuoden päästä kasassa olisi miljoona. Hyvä tuuri kuitenkin hylkäsi hänet.
Parikymppinen nuorimies oli käynyt vain muutamia kertoja kasinolla ennen viime kevättä. Hän ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään, joten kutsutaan häntä Juhaniksi.
”Jokainen ihminen ehkä kerran elämässään laittaa yhden lottorivin. Siitä se joko lähtee tai siihen se jää”, Juhani kuvailee.
Hänellä onni lähti potkimaan heti alkuvaiheessa. Kaikki alkoi 100 eurosta, jolla hän voitti 500 euroa. 500 eurolla puolestaan tuli 1 000 euroa. Summa tuplaantui ja triplaantui pikkuhiljaa.
Suurimmat voitot Juhani sai kasinolta ranskalaisesta ruletista. Parhaimmillaan puolessa tunnissa 80 euron panoksella voittoa tuli 3 500 euroa.
Juhani jätti aina osan voittorahoistaan kotiin. Jokaisen pelikerran jälkeen rahaa oli kuitenkin aiempaa enemmän.
Työtön nautti luksuselämästä
”Menetin rahan tajun silloin. Välillä olin hotelleissa yötä. Ajelin kaikenlaisilla autoilla ja kävin ravintoloissa syömässä. En ollut töissä ollenkaan”, Juhani kertoo voittohuumastaan. Satanen ja tonni tuntuivat silloin pikkurahoilta.
Työtön nuori oli elänyt aiemmin parin sadan euron sosiaalitukien varassa. Voittojen jälkeen taskussa oli yhtäkkiä nippu seteleitä.
Juhanin mukaan raha ei muuttanut ihmistä kokonaan, mutta nosti ylpeyden hattuun.
”Tiesin, että minulla on riski hävitä. Luulin olevani niin hyvä, kun voitin kuukauden putkeen. Normaali ihminen olisi ottanut jo 1 000 eurossa rahat ulos ja lopettanut kaiken.”
Muutaman kuukauden ajan Juhani eli luksuselämää. Vaatteet ja kello vaihtuivat uusimpiin malleihin. Myös äiti ja tyttöystävä saivat osansa luksuksesta.
Äiti ei kysellyt, mistä poika on setelinsä saanut. Ainoastaan Juhanin tyttöystävä tiesi rahojen alkuperän.
Rahat loppuivat, mutta pelaaminen jatkui
Viime vuoden lokakuussa alkoi alamäki. Voittorahat hupenivat pois. Juhani ei kuitenkaan lopettanut pelaamista.
”Rahojen loppuessa mietin, mistä voin lainata tai saada lisää rahaa. Pystyin jatkamaan pelaamista, mutta oikeasti minulla ei ollut varaa siihen”, hän kuvailee.
En pystynyt enää pitämään sisälläni asiaa, kun tuntui niin pahalta.”
Uhkapelit olivat saaneet Juhanin koukkuunsa. Pelaamista täytyi jatkaa lainarahalla.
Juhani lainasi rahaa kavereiltaan ja perheeltään. Hän otti jopa tyttöystävänsä nimissä pikavippejä.
”Luulin tyhmyyksissäni, että voisin maksaa ne takaisin, vaikka en voinut”, Juhani kertoo jälkeenpäin.
”Kaikki näyttäytyi mustavalkoisena”
Pelaamisesta ei jäänyt käteen muuta kuin velat ja vihaiset velkojat. Juhanin mukaan se oli synkkää aikaa.
”Puhelin alkoi soimaan. Velkojat kyselivät, että tarvitsisivat lainaamansa 500 euroa tai 1 000 euroa takaisin. Minulla ei ollut taskussa kuin muutama kymppi, eikä ollut työpaikkaa.”
Pahimmillaan Juhani oli velkaa reilut 10 000 euroa. Ulosottoon päätyi sen lisäksi noin 4 000 euroa.
Sosiaaliviraston tuet eivät riittäneet läheskään velkojen maksuun. Yhdellä tuella ei pystynyt maksamaan edes yhtä velkaa.
Nuorisosäätiön avulla takaisin jaloilleen
”En pystynyt enää pitämään sisälläni asiaa, kun tuntui niin pahalta. Purskutin kaiken ulos suoraan siskolleni.”
Sisko ei halunnut jutella Juhanin kanssa. Hän piti veljeään idioottina.
Tarkoituksenani on muuttaa omilleni ja pistää elämä kuntoon, eikä ikinä palata tähän samaan tilanteeseen.”
Siskon mykkäkuuria kesti suurin piirtein viikon verran. Sen jälkeen hän ohjasi Juhanin Nuorisosäätiölle.
”Sisko sanoi, että jos yhtään välitän hänestä, niin minun on pakko mennä sinne”, Juhani kertoo.
Nuorisosäätiöstä hän sai apua ongelmiensa selvittämiseen ja onnistui saamaan työpaikan.
Tavallisesti säätiö keskittyy kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamiseen ja ylläpitämiseen. Osana Mun talous -hanketta säätiön asumisneuvonnassa on kuitenkin neuvottu myös velkojen itsenäisessä selvittämisessä.
Edessä loistava tulevaisuus
”Minulla on kaksi työtä ja olen sanonut aina työnantajilleni, että olen velkaa ja haluan mahdollisimman paljon työtunteja. Teen 10 tai 11 tunnin työpäiviä.”
Kun Juhani saa palkan, hän jakaa sen tasaisesti velkojilleen. Ensimmäisinä lainatut rahansa saavat takaisin tärkeimmät velkojat. Juhani ei jättänyt alussa itselleen edes 50 euroa kuukaudessa.
Juhani elää mahdollisimman säästeliäästi. Hän on asunut viimeiset puoli vuotta lapsuudenkodissaan. Näin rahaa ei kulu edes vuokraan.
Juhanin mukaan velkojen pois maksu tuntui mahdottomalta tehtävältä vielä silloin, kun hän aloitti työn teon. Nyt velkaa on kuitenkin jäljellä enää naurettavan vähän.
”Tulevaisuus loistaa auringon tavoin. Tarkoituksenani on muuttaa omilleni ja pistää elämä kuntoon, eikä ikinä palata tähän samaan tilanteeseen. Virheistä oppii”, Juhani vakuuttaa.
Uhkapeleistä hän ei ole päässyt täysin irti. Juhani osallistuu työpaikkansa lottoporukkaan vitosella.
Hän on kuitenkin saanut peliriippuvuutensa hallintaan. Siitä kertoo parhaiten se, että hän on valmis kertomaan tarinansa, jotta kenenkään muun ei tarvitsisi kokea mitään vastaavaa.
Tekniikka avuksi talouden suunnitteluun
”Vaikka nuorella olisi tietoa, hänellä ei ole välttämättä osaamista hoitaa talousasioita käytännössä. Osaamisen tueksi pitäisi saada lisää talouden hallinnan välineitä”, kertoo Takuu-Säätiön projektikoordinaattori Henri Hölttä.
Takuu-Säätiö julkaisi pari viikkoa sitten uuden sähköisen talouden hallinnan apuvälineen Pennon. Palvelu toimii nettiselaimessa ja soveltuu myös älypuhelimella käytettäväksi.
Pennoon voi syöttää omat kertaluonteiset ja säännölliset tulot ja menot. Näin näkee, paljonko rahaa on käytettävissä päivä- ja kuukausitasolla.
Palveluun voi asettaa myös säästötavoitteen ja ajan, jossa haluaa tavoitteen saavuttaa.
Pennoon rekisteröityminen ja palvelun käyttäminen on ilmaista. Palvelu rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
”Nuorten velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi olisi tärkeää kehittää myös heille sopivia matalan kynnyksen neuvontamuotoja. Tähän pyrimme Takuu-Säätiössä tällä hetkellä Kysy rahasta -chatilla, jonka kautta olemmekin tavoittaneet nuoria Velkalinja-puhelinpalveluamme paremmin”, Hölttä kertoo.
Rahapelaaminen aloitetaan alaikäisenä
-
Harva suomalainen ei pelaa rahapelejä. 15–74-vuotiaista viimeisen vuoden aikana 80 % on pelannut vähintään yhtä rahapeliä.
-
Miehet pelaavat naisia rahapelejä naisia useammin. Miehistä 42 % pelaa vähintään kerran viikossa. Naisilla vastaava luku on 26 %.
-
Suosituimpia ovat lottopelit, arvat ja rahapeliautomaatit. Pelaajat käyttävät tavallisesti yhden viikon aikana pelaamiseen 11,30 euroa.
-
Rahapelaaminen aloitetaan keskimäärin 17,7-vuotiaana.
Lähde: Suomalaisten rahapelaaminen 2015 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Muokkaus 5.4.: Tarkennettu Nuorisosäätiön toimintatapoja
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Takuusäätiön matalakorkoinen pienlaina pelasti yksinhuoltaja Ninan kalliilta pikavipiltä
Ajankohtaista Hyvä elämäKorkeintaan 2000 euron lainan voi saada, jos tulot ovat pienet mutta kuitenkin sellaiset, että lainatun summan pystyy lyhentämään parissa vuodessa pois.