Kuuntelin kauppakeskuksessa keskustelua, jossa kaksi nuoren polven työntekijää puhui työstään. He miettivät ominaisuuksiaan suhteessa Diili-ohjelman kilpailijoihin. He näkivät Diilin aitona ja todenmukaisena heijastuksena suomalaisten työpaikkojen johtamiskäytännöistä. Aika pelottavaa, jos tuo tulkinta on yleinen.

Diilin johtamiskäytännöt ovat kuin kooste kaikesta siitä, mitä työpaikoilla ei pitäisi esimiesasemassa tehdä. Formaattiin on rakennettu yleinen pelolla johtamisen ilmapiiri, jossa positiivista palautetta ei jaeta, mutta negatiivista senkin edestä. Formaatin ”pääjohtaja” on valinnoissaan mielivaltainen. Tehtäväksianto saattaa muuttua: kun elektroniikkaa piti myydä rahassa mitattuna mahdollisimman paljon, pääjohtaja ilmoitti tulospalaverissa kyseessä olleen innovointi- ja ideakilpailun.

Negatiivista palautetta ei anneta kahden kesken, vaan kaikkien kuullen. Lisäksi pääjohtajalla on tapana esittää useampia kysymyksiä peräkkäin ilman, että vastaaja ehtii vasta yhteenkään. Tyyli on despoottisen sättivä, ja huvittavuus tiivistyy, kun pääjohtaja haukkuu kaikkia kilpailijoita kyvyttömyydestä tulla toimeen toisten kanssa. Kilpailijat eli alaiset ovat valmiita vetämään mattoa toisten alta milloin tahansa, eikä yhteisen voiman tiivistymistä nähdä varmaan tälläkään tuotantokaudella kertaakaan.

Diili on ohjelma, jossa varsinkin pääjohtaja Hjallis Harkimo näyttelee taitavasti alkuperäisen amerikkalaisformaatin edellyttämällä tavalla. Toisenlainen kyvykkyyden etsiminen ja tunnistaminen on hänelle arkipäivää, eikä formaatin hyytävän hienoa roolisuoritusta saa sotkea oikeaan yrityksen johtamiseen. Ohjelma kaipaisi varoitustekstiä ”älä tee tätä kotona/töissä”.

Kuka sitten on Diilin voittaja? Yhdeksän putoajaa saa niskaansa pääjohtajan haukut ja voittajaparan tehtävänä on seuraavalla tuotantokaudella istua kuulemassa samaa läksytystä. Todellinen voittaja on johtoryhmän kansanedustajaehdokas, joka on kätevästi esillä ajatellen ensi vuoden eduskuntavaaleja. Vaalirahalainsäädännön tiukentuessa tähän kansanedustajaehdokkaiden tuotesijoitteluun täytynee yrittää tottua.