Alkuhuuman jälkeen
Perheneuvoja Paula Ruotsalainen tuntee nuorten aikuisten parisuhteiden tyypilliset karikot, joten kysytään häneltä muutama vinkki.
Mistä tietää, että on löytänyt sen oikean?
— Kumppanin sopivuutta kannattaa miettiä tarkasti heti suhteen alkumetreillä. On kurjaa huomata myöhemmin, että tuli mentyä naimisiin ja tehtyä lapset väärän ihmisen kanssa. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka kumppani suhtautuu omiin vanhempiinsa ja sinun vanhempiisi. Miten hän suhtautuu lapsiin? Pohdi myös, minkälaisia ajatuksia tekemäsi havainnot herättävät sinussa. Omassa ihastumisessaan voi olla sokea. Siksi on hyvä myös pistää merkille, miten kaverinne suhtautuvat kumppaniisi.
— Joku voi valita isänsä tai äitinsä kaltaisen kumppanin, joku toinen taas oman vanhemman vastakohdan. Niin tai näin, oma valinta on hyvä tiedostaa. Jos valitset isäsi kaltaisen miehen, pohdi onko isä ollut hyvä mies. Vai mietitkö aina, miten ihmeessä äiti jaksaa olla tuollaisen kanssa? Yhden ainoan oikean sijaan on luultavasti olemassa monta mahdollista oikeaa. Ei riitä, että toinen on mielestäsi ”ihan ok”. Elämänkumppanin pitää olla enemmän.
Miten pärjätä saman katon alla?
— Jos molemmat ovat kovin samanlaisia tai samankaltaisista perheistä lähtöisin, elämä saman katon alla voi sujua ilman suurempia ongelmia. Toiset joutuvat hiomaan särmiä enemmän. Silloin voidaan päätyä riitelemään vaikka siitä, kummin päin vessapaperirulla laitetaan telineeseen. Jos sinä et näe siivoamisessa mitään järkeä ja toinen on pikkutarkka siivousintoilija, ongelmia on edessä ennen pitkää.
— Kotitöistä ja rahankäytöstä kannattaa sopia hyvissä ajoin, muuten niistä saa riidellä jatkuvasti. Toivottavasti kukaan ei eroa siksi, että siivoamisesta on erimielisyyttä. Toisinaan saatetaan riidellä siivoamisesta, vaikka oikeasti mieltä kalvaa vakavampi kysymys, kuten onko kumppani sitoutunut tähän suhteeseen tai välittääkö hän minusta?
Saako/pitääkö olla omaa aikaa?
— Seurustelun alkuvaiheessa eletään rakkauden huumassa. Toisesta ei saa näppejään irti ja katse hakeutuu jatkuvasti toisen silmiin. Alkuhuuma on tärkeää aikaa. Silloin luodaan pohja suhteelle. Tuohon vaiheeseen ei kuitenkaan jäädä pysyvästi. Onneksi, sillä yhteiskunta ei pyörisi, jos ihmiset istuisivat kaiket päivät kotona tuijottamassa toisiaan rakastuneina silmiin.
— Alkuhuuman jälkeen tuleva erillisyyden tarve voi ilmetä eri tavoin ja eri tahdissa. Toinen haikailee viikonloppureissuun kavereiden kanssa, kun toinen haluaisi vain olla kaksin ja pitää kädestä kiinni. Tuossa vaiheessa ei pidä tehdä hätiköityjä päätöksiä ja erota suin päin. Kyseessä on ohimenevä vaihe, jonka aikana etsitään tapoja olla yhdessä ja erillään.
Baarikierroksia vai koti-iltoja?
— Parisuhteet alkavat usein märissä olosuhteissa, baarissa tai bileissä. Ehkä seurustelun alkuvaiheessakin tapaillaan viinilasin tai oluttuopin äärellä. Ongelmia on tiedossa siinä vaiheessa, kun toinen haluaa rauhoittua ja toinen jatkaa entistä baarielämää. Jos yhteistä taivalta halutaan jatkaa, molempien täytyy joustaa. Voidaan sopia, kuinka usein on ok viettää baari-iltaa tai käydäänkö ehkä yhdessä ravintolassa kerran kuussa. Sopimuksen täytyy tyydyttää molempia osapuolia.
— Etenkin suhteen alussa kannattaa tarkkailla parisuhteen vaaranmerkkejä. Niitä ovat runsas alkoholin tai muiden päihteiden käyttö, kaikenlainen väkivalta ja voimakas mustasukkaisuus. Ne ovat ongelmia, jotka eivät poistu kuvioista itsestään tai vain rakastamalla.
Kuinka usein seksiä on tarpeeksi?
— Suhteen alussa molemmat saattavat haluta seksiä koko ajan, mutta myöhemmin tarpeet voivat olla hyvin erilaiset. Silloin tarvitaan kompromisseja. Ehkä joskus voi pitää toista hyvänä hänen mielikseen. Toisinaan taas kumppani voi joustaa ja ollaan muuten vain lähekkäin. Hyvä seksielämä on sellainen, johon molemmat ovat tyytyväisiä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka usein muut harrastavat seksiä. Vertailu muihin on aivan turhaa ja jopa vahingollista.
— Nettiporno on tuonut suoritus- ja ulkonäköpaineita nuorten parien makuuhuoneisiin. Rakasteluun ei kuitenkaan tarvita ihmeellisiä asentoja tai välineitä, kaksi ihmistä riittää. Seksivälineissä ei sinänsä ole mitään pahaa, jos molemmat haluavat käyttää niitä ja välineet toimivat vain seksin mausteena.
— Nuorilla miehillä esiintyy yhä enemmän seksuaalista haluttomuutta. Se voi johtua ulkoisista tekijöistä, kuten työ- tai opiskelupaineista. Joskus taustalla voi olla esimerkiksi lapsuuden trauma. Toisinaan seksuaalinen haluttomuus viestii parisuhteen tilanteesta.
Pitääkö kaikesta puhua?
— Puhuminen suoraan ja rakentavasti sekä hellittely ja toisen hyvänä pitäminen kantavat pitkälle. Nämä parisuhteen hyvät tavat kannattaa opetella heti suhteen alkuvaiheessa. Pahanmielen nieleminen ja asioiden lakaiseminen maton alle ei kannata. Kun kumppanille kertoo reilusti sen, että joku asia loukkaa, toisella on mahdollisuus huomata se ja muuttaa käytöstään. Vaikeista asioista puhuminen on helpompi opetella suhteen alussa kuin kahdenkymmenen vuoden kuluttua perheneuvojan vastaanotolla.
Entä jos rakkaus ei kestäkään?
— Seurustelusuhteen tai avoliiton päättyminen eroon voi olla yhtä rankkaa kuin avioero. Päättyneen suhteen myötä ovat saattaneet mennä omat tulevaisuuden toiveet, suunnitelmat yhteisen asunnon ostamisesta ja lasten hankkimisesta. Muiden vakuuttelut siitä, että suru menee ohi, eivät lohduta sillä hetkellä, kun tuntuu, että kaikki on ohi.
— Ero ei välttämättä ole kummallekaan osapuolelle helppo. Parisuhteen päättävä osapuoli on saattanut miettiä ratkaisua mielessään jo pitkään. Jätetyksi tullut voi kokea, ettei hän kelvannut sellaisena kuin on. Sydänsurujen keskellä ei pidä jäädä yksin. Kannattaa hakeutua kavereiden seuraan ja ryhtyä rakentamaan omannäköistään elämää. Vaikka suhteen päättyminen tuntuisi maailmanlopulta, jälkikäteen saattaa ajatella, että ero oli sittenkin hyvä asia.
Perheneuvojat netissä
Ihmissuhteiden ja perhe-elämän kiemuroihin voi kysyä neuvoa City.fi:n Suhdeklinikalta. Siellä kysymyksiin vastaavat kirkon perheneuvojat.
Suhdeklinikka voi esimerkiksi auttaa kysyjää kartoittamaan, selviääkö ongelma omin neuvoin vai tarvitaanko asian ratkaisemiseen ammattiapua.
— Ongelmasta on ehkä jo puhuttu kumppanin ja kavereiden kanssa. Perheneuvojan vastaus voi antaa tilanteeseen uudenlaisen näkökulman, sanoo Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen, joka on yksi Suhdeklinikka-blogin kirjoittajista.
Paula Ruotsalainen vastaa ihmissuhdekysymyksiin osoitteessa www.city.fi/suhdeklinikka.
Jaa tämä artikkeli: