Anteeksi
Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Matt. 6:14
Anteeksi on pieni mutta vaikea sana. Helpompaa on tokaista "sori". Miksi anteeksipyytäminen on meille niin vaikeaa? Se, että aidosti kohtaamme toisen ihmisen ja pyydämme anteeksi tekemisiämme tai tekemättä jättämisiämme.
Kukapa meistä ei haluaisi olla kaikkivoipa ja ihmeellinen. Nyky-yhteiskunta korostaa täydellisyyttä. Pärjätäkseen niin työ- kuin ihmissuhdemarkkinoilla pitää olla kaunein ja rohkein, epätäydellisyyttä ei hyväksytä. Anteeksipyytäminen merkitsee sitä, että myönnämme tehneemme väärin. Eihän se käy, täydellisyyteen tulisi särö.
Jumala tuntee kuitenkin sydämemme. Hän näkee siellä paljon tunteita: iloa, pettymyksiä ja kärsimystä. Hän näkee myös, kun olemme toimineet väärin ja tehneet pahaa toisillemme. Hän näkee katkeruuden ja anteeksiantamattomuuden. Ihmeellisintä on se, että me kelpaamme vajavaisina Jumalalle. Hän rakastaa meitä, vaikka hän tuntee sisimpämme kaikki ajatukset. Vaikka hän tuntee meidän koko elämämme, hän ei käännä meille selkäänsä. Hän hyväksyy meidät seuraansa. Hän antaa meille anteeksi.
Tärkeä onkin kysymys, tunnetko sinä Jumalan sydämen. Sen näemme, kun opimme tuntemaan Jeesuksen. Hänen elämässään, kärsimisessään ja uhrautumisessaan näemme taivaallisen Isämme rakkauden meitä kohtaan. Osaisimmeko siis nyt vihdoin pyytää ja antaa anteeksi, hyväksyä lähimmäisemme?
Ensi sunnuntai on 23. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Antakaa toisillenne anteeksi. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 119:162–168, Jes. 64:3–8, Fil. 1:6–11 ja Matt. 6:14–15.
Jaa tämä artikkeli: