Vanha jääräkin voi löytää ystävän.
Äreille leskipapoille löytyy käyttöä
Leskeksi jääneen miehen luopuminen ja katkeruus eivät ole olleet mitään elokuvien muotiaiheita. Paitsi viime aikoina.
Ensin Clint Eastwood toi vuonna 2008 valkokankaalle äreän papparaisensa. Gran Torino -elokuvan päähenkilö olisi halunnut elää omassa linnakkeessaan keskellä maahanmuuttajakorttelia, mutta elämä keksii keinonsa tulla ikkunasta sisään.
Miehestä tulee aasialaispojan korvikeisä ja -isoisä.
Vanha mies on pääosassa myös Pixar-yhtiön uusimmassa animaatioelokuvassa Up.
78-vuotiaan Carl Fredricksenin rakas vaimo on kuollut ja vanhan kotitalon ympärille on nousemassa uusi kaupunginosa. Entisenä ilmapallokauppiaana Fredricksen tietää, miten alueelta voi poistua tyylikkäästi muistojensa kanssa niin, että jäljelle jää vain kivijalka.
Niin vain tässäkin käy, ettei erakoitunut papparainen saa olla rauhassa, vaan maailma tunkee kirjaimellisesti kyytiin.
Vanhan miehen kehitystarina on valloittavaa katsottavaa. Ensimmäistä kertaa elämässään lapseton Carl on merkityksellinen jollekin muullekin kuin edesmenneelle vaimolleen. Äreästä ja luopuneesta jäärästä tulee ihminen, joka saa menetysten tilalle uuden elämän.
Unelmien ei tarvitse olla niin valtavia ja ihmeellisiä vaan riittää, kun voi vaikka syödä yhdessä hyvän ystävän kanssa jäätelötötteröt.
Isovanhempien ja lasten suhteessa on aina jotain maagista, ja sen oivaltamiseen tarvitaan joskus sopivia elokuvia, kuten Up.
Jaa tämä artikkeli: