Taivaan tähden: Armahtamisen synti

Taivaan tähden: Armahtamisen synti

Armahtaa voi vain se, jolla on mahdollisuus tuomita, siis asettua toisen yläpuolelle.

Jollakin on ollut puuhana keksiä kirkkovuoden jokaiselle sunnuntaille teema. Niinpä joulukaan ei ole joulu vaan Teille on syntynyt Vapahtaja! eikä 5. sunnuntai helluntaista viides sunnuntai helluntaista vaan Armahtakaa!

En ole ihan varma, onko teemojen keksiminen ylipäätään tarpeellista, koska se tuntuu entisestään rajaavan joka sunnuntaille valittujen lyhyiden raamatunkohtien kurkistusluukkua. Kaiken lisäksi aihe voi hipoa epäkristillistä niin kuin kehottaessaan armahtamaan. Armahtaa voi vain se, jolla on mahdollisuus tuomita, siis asettua toisen yläpuolelle ja suoda armopala, jos siltä tuntuu.

Armahtamiseen kehottavana sunnuntaina luetaan kirkoissa kertomus Jeesuksesta, jonka eteen tuodaan aviorikoksesta verekseltään kiinni jäänyt nainen. Arveluttava ylemmyydentunne toteutuu myös tässä tarinassa. Syyttäjät ovat jo kivi kourassa valmiina rankaisemaan naista.

Mielenkiintoista muuten, että juuri nainen oli syyllisempi aviorikokseen kuin mies, joka hänen kanssaan rakasteli.

Onneksi Jeesus kyseenalaistaa tilanteen. Hän kehottaa kivitysintoisia heittämään kiven vain siinä tapauksessa, että he itse ovat synnittömiä.

Siksi minunkin on lakattava armahtamasta, hyväksymästä ja sallimasta. Ikään kuin toisen elämä olisi minun vallassani ja voisin pyhästä korkeudestani päättää, miten toisen pitää ajatella ja toimia kelvatakseen minulle.

9.7.

Armahtakaa!

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi