Äitien rakkaus lapsiaan kohtaan antaa toivon paremmasta. Kuva: Kuvapankki
Arvio: Lähikuvia äitiydestä
Oikeasta elämästä, hyvyydestä ja rakkaudesta ei ole tehty liikaa elokuvia. Hyvä, että Äidin toive -elokuva tehtiin.
Äiti kertoo pienelle pojalleen aivokasvaimestaan ja leikkauksesta, johon äidillä on edessä. Leikkaus on vaarallinen ja siinä on 66 prosentin mahdollisuus kuolla.
Äidin toive -dokumenttielokuva alkaa koskettavasti ohjaaja Joonas Berghällin omasta tarinasta, ja siihen se myös päättyy. Siinä välissä kerrotaan kymmenen eri puolilla maailmaa asuvan naisen tarina. Äidit puhuvat unelmistaan, huolistaan ja syyllisyydentunteistaan. Pienistä tuokiokuvista muodostuu kokonaisia elämäntarinoita.
Dokumenttia on kuvattu Suomessa ja muualla Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa sekä kansainvälisellä avaruusasemalla.
Tarinoita yhdistää äitiys. Monilla on takanaan vaikeitakin kokemuksia. Lapsilleen he haluavat taata hyvän elämän, paremman kuin omansa. Kouluja käymätön yksinhuoltajaäiti raataa voidakseen antaa lapsilleen mahdollisuuden päästä kouluun. Toinen unelmoi paremmasta työstä, jolloin saisi lapsensa luokseen asumaan. Kolmas taas taistelee sen puolesta, että oma poika saisi elää.
Äidin toive on Miesten huone -dokumentin tekijän Joonas Berghällin uusi elokuva, joka sai alkunsa aivan toisenlaisesta suunnitelmasta. Alkuperäinen aihe sai väistyä ja äitiys nostettiin teemaksi.
Oikeasta elämästä, hyvyydestä ja rakkaudesta ei ole tehty liikaa elokuvia. Hyvä, että tämä elokuva tehtiin.
Berghäll ei elokuvassaan kaunistele eikä dramatisoi naisten elämää. Jokaisen äidin tarina on ainutlaatuinen.
Jaa tämä artikkeli: