Akseli Gallen-Kallelan Satu kuvaa Sibeliuksen samannimisen sävellyksen herättämiä mielikuvia.
Arvio: Suomalaista mielenmaisemaa
Sibelius ja taiteen maailma 22.3. asti Ateneumin taidemuseossa Helsingissä.
Ateneumin Sibelius ja taiteen maailma -näyttelyssä käyminen voisi hyvin olla kansalaisvelvollisuus, niin tiukka paketti suomalaista kulttuurihistoriaa se on. Jos näyttelyn sisältö pitäisi tiivistää kahteen sanaan, ne voisivat olla metsä ja melankolia.
Näyttelyyn on koottu Jean Sibeliuksen henkilöhistoriaan ja tuotantoon liittyviä taideteoksia. Mukana on luonnollisesti hänen ystäväpiiriinsä kuuluneiden Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen sekä lankonsa Eero Järnefeltin maalauksia. Tämä vuosihan on myös Gallen-Kallelan ja Halosen syntymän 150-vuotisjuhlavuosi.
Monet näyttelyn maalauksista ovat tuttuja ja rakkaita: Halosen talviset puut, Järnefeltin Maisema Kolilta tai Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset teokset. Niiden taustalle on helppo kuvitella soimaan Sibeliuksen musiikki. Näyttelyssä sitä ei tosin tarvitse kuvitella, sillä siellä kierrellessään on mahdollista kuunnella eri teemoihin valittuja sävellyksiä Viulukonsertosta Kullervoon ja Finlandiasta Valse Tristeen.
Kiinnostava löytö on Oscar Parviainen, jonka tuotantoon kuuluu tummasävyistä, symbolistista grafiikkaa ja maalauksia. Usein niiden aiheena on kuolema. Sibeliuksen kotimuseosta Ainolasta on lainassa kaksi Parviaisen maalausta, jotka hän lahjoitti säveltäjälle. Erityisen rakas Sibeliukselle oli kuolevaa lasta kuvaava Rukous, jonka on arveltu saaneen ideansa säveltäjän Kirsti-tyttären kuolemasta.
Näyttelyssä esitellään myös kuvanveistäjä Eila Hiltusen tekemän Sibelius-monumentin vaiheita. Monumentin tarinaan liittyy kaksi viime viikolla julkistettua taideteosta. Passio Musicae Open Source, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Lukas Kühnen johtama taiteilijaryhmä, muodostuu äänistä, jollaisia monumentin teräsputkista voisi kuulua. Näyttelyvieraat soittavat teosta liikkumalla tilassa.
Emma Jääskeläisen, Akuliina Niemen ja Jani Purhosen Monumentin jäljillä -video puolestaan pohtii sitä, mitä on tapahtunut monumentin kadonneelle versiolle.
Koko vuosi Sibeliusta
Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymästä tulee joulukuussa kuluneeksi 150 vuotta, mutta merkkipäivän juhlinta on jo täydessä vauhdissa. Ohjelmassa on tietenkin konsertteja, mutta myös näyttelyitä, teatteriesityksiä ja keskustelutilaisuuksia.
Jos kulttuuritarjonta ei jaksa innostaa, juhlavuoden voi ottaa ihan turismin kannalta. Sibeliuksen elämän tärkeät paikat on koottu Sibeliuksen poluilla -matkailureitiksi. Jos siis Koli tai Aulanko on vielä näkemättä, nyt siihen on hyvä syy.
Sibeliuksen syntymäkoti Hämeenlinnassa on museona, samoin hänen kotinsa Ainola Järvenpäässä. Säveltäjän jäljille pääsee Helsingissäkin, jossa voi perehtyä vaikka hänen kantakapakoihinsa tai pysähtyä kuuntelemaan Sibeliuksen soitetuinta sävellystä. Se ei ole Finlandia, vaan Kellokoraali. Kallion kirkon kelloille sävellettyä teosta on soitettu kahdesti päivässä jo yli sadan vuoden ajan.
Lisätietoja: sibelius150.org
Sibeliuksen poluilla -esitteen voi ladata osoitteesta www.e-julkaisu.fi/visit_helsinki/sibeliuksen_poluilla/
Jaa tämä artikkeli: