Arvio: Taivaalta satoi terästä
Panssarinyrkein varustetut suomalaiset ohittavat saksalaisen rynnäkkötykin tuhoaman tankin.

Panssarinyrkein varustetut suomalaiset ohittavat saksalaisen rynnäkkötykin tuhoaman tankin.

Arvio: Taivaalta satoi terästä

Mika Kulju: Kohtalona Tali-Ihantala. Ihmisiä Suomen ratkaisutaisteluissa. Gummerus 2014.


Päällimmäinen tunne Mika Kuljun kirjan jälkeen on kunnioitus niitä miehiä kohtaan, joiden ansiosta Suomi säilytti itsenäisyytensä. On käsittämätöntä, että Neuvostoliiton strateginen isku pystyttiin pysäyttämään.

Karjalan kannakselle keskitetty iskuvoima oli valtava: 250 000 miestä, 1300–1500 lentokonetta, 450 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja yli 1600 kenttätykkiä. Ensimmäisenä päivänä ammuttiin 200 000 kranaattia.

Miten ihmeessä tuosta teräsmyrskystä selvisi kukaan hengissä? Toisaalta myös suomalaiset onnistuivat taistelun edetessä keskittämään tehokkaasti tulivoimansa ja saivat siihen apua saksalaiselta lento-osasto Kuhlmeyltä.

Enemmän kuin luvuista ja joukko-osastoista, Kuljun kirja kertoo yksittäisistä miehistä ja naisista teräsmyrskyn keskellä. Taistelussa kadonnut panssarintuhooja, kenttäsairaalassa työskennellyt lotta, tappamiseen väsynyt ja teloitetuksi joutunut sotamies, ruotsalainen vapaaehtoinen, saksalainen lentäjä ja venäläinen kenraali tuovat kirjaan näkökulmia.

Kulju osoittaa viimevuotisen Lapin sodan tapaan hallitsevansa mikrohistorian yhdistämisen makrohistoriaan. Kohtalona Tali-Ihantala on jännittävä, traaginen ja analyyttinen kuvaus Pohjoismaiden suurimmasta taistelusta.

Jaa tämä artikkeli: