Adventista Ramadaniin -kirja. Kuva: Kirjapaja
Arvio: Tätä et tiennyt Suomen uskonnollisista juhlista
Uudessa tietokirjassa esitellään 54 juhlaa, jota 14 eri uskonnon harjoittajat viettävät Suomessa.
TIETOKIRJA "Noitien vuodenkiertoa rytmittävät kahdeksan sapattia, jotka kertovat jumaluuden feminiinisen ja maskuliinisen olemuksen ikuisesta kiertokulusta luonnossa. Samhain on juhlista tärkein: silloin Jumala ja Jumalatar yhtyvät alisessa."
Adventista ramadaniin -kirja esittelee 54 Suomessa vietettävää uskonnollista juhlaa. Mukana on kristittyjen, muslimien, juutalaisten, bahá'í-yhteisön, Jehovan todistajien, mormonien, hindujen, sikhien, buddhalaisten, šintolaisten, taolaisten, kungfutselaisten, uuspakanallisten ja noitien juhlakulttuuria.
Ensimmäisestä adventtisunnuntaista kirja esimerkiksi kertoo, että Hoosiannan laulaminen vetää kirkkoon eniten väkeä joulun jälkeen. Joulua edeltävään neliviikkoiseen adventin aikaan on kuulunut perinteisesti paasto, jonka aikana on muistettu lähimmäisiä. Nykyään joulua edeltävät monet keräykset.
Muutkin kuin kristityt juhlivat joulukuussa. Myös juutalaisten hanukassa annetaan kotona lahjoja lapsille ja sytytetään kynttilöitä. Viime vuosina kahdeksanhaaraiseen chanukiaan on sytytetty ensimmäinen kynttilä Rautatientorin Jääpuistossa. Hanukkaa vietetään uuden juutalaisen valtakunnan perustamisen muistoksi.
Profeetta Muhammadin syntymäpäivänä šiiamuslimit taputtavat moskeijassa käsiään arabiankielisen runon tahdissa. Siinä kerrotaan profeetta Muhammadin syntymästä ja elämästä. Muslimit eivät pidä muistelua varsinaisena uskonnollisena juhlana.
"Viime vuosina kahdeksanhaaraiseen chanukiaan on sytytetty ensimmäinen kynttilä Rautatientorin Jääpuistossa."
Juhlaperinteitä on monenlaisia. Hindujen keväisessä holissa värjätään vastaantulijat väripulvereilla ja syksyisessä karva chauthissa vaimot paastoavat päivän aviomiestensä terveydeksi ja pitkän elämän takaamiseksi. Uuspakanoiden helajuhlassa sytytetään tuli puita keskenään hieromalla. Buddhalaisten vesak-juhlassa kaadetaan vettä Buddha-vauvaa kuvaavan patsaan päälle.
Monissa uskonnoissa vietetään kalenterijuhlia, joissa muistellaan uskonnon keskeisten hahmojen elämää, siirretään perinteitä eteenpäin ja syödään hyvin yhdessä. Yleisesti juhlitaan myös yksilöiden siirtymäriittejä, jollaisia ovat esimerkiksi kristittyjen kaste sekä juutalaisten ja muslimien ympärileikkaus. Koristelut, symbolit ja musiikki kuuluvat tavallisesti uskonnollisiin juhliin.
Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski ja Olli Seppälä: Adventista ramadaniin. Uskonnolliset juhlat Suomessa. Kirjapaja 2016.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hindut ja muslimit pitävät maailman suurimmat uskonnolliset juhlat
HengellisyysMaailman suurin uskonnollinen juhla kokoaa jopa 120 miljoonaa ihmistä yhteen. Mutta tämä tapahtuu vain joka 12. vuosi.