Arvio: Viisaasti ja vilpittömästi Jeesuksesta
”Etenkin uskon maailma sopii huonosti uutiseen, sillä uutinen on materialisti ja rationalisti. Se ei tunne henkeä, ei yliluonnollista, ei ihmettä, ei Jumalaa eikä Perkelettä. Uutinen osaa kyllä kertoa ehtoollisleivästä, mutta ei siitä mysteeristä, joka Jeesuksen muistoaterian leipään ja viiniin kätkeytyy.”
Näin kirjoittaa Helsingin Sanomien eläkkeelle jäänyt toimittaja Paavo Tukkimäki artikkelissaan Mitä Jeesus nyt sanoisi.
Arkkipiispa Kari Mäkinen sai syntymäpäivänään 5. tammikuuta arvokkaan 60-vuotislahjan: juhlakirjan, johon 34 hyvin erilaista ihmistä on kirjoittanut Jeesuksesta. Juhlakirja on mainio tapa onnitella arkkipiispaa, joka on opiskellutkin kotimaista kirjallisuutta ja lukee paljon kaunokirjallisuutta.
Kirjoittajien joukossa ovat emeritusarkkipiispat Jukka Paarma ja John Vikström, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ja metropoliitta Ambrosius, piispat Irja Askola ja Kaarlo Kalliala, piispa Teemu Sippo katolisesta kirkosta, Reykjavikin piispa Karl Sigurbjörnsson sekä kirjan toimituskunnan jäsenet, kirjailijat Jaakko Heinimäki ja Kaisa Raittila sekä arkkipiispan teologinen erityisavustaja Mika K. T. Pajunen ja kulttuurihistorian professori emeritus Kari Immonen.
Muita elämänaloja edustavat esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö, tanssitaiteilija Tiina Lindfors, lakimies Husein Mohamed sekä ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, joka on entinen Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja.
On aika luonnollista, että teos on akateeminen eikä kirjoittajakunnasta nuoria hipstereitä ja trendinluojia löydy. Silti kirjoitukset antavat paljon ajattelemisen aihetta myös teologisesti sivistymättömälle lukijalle. Jopa huvittavia hetkiä, ainakin kirjailija Sinikka Nopolan Eilalle ja Rampelle kirjoittamat fundeeraukset Jeesuksen opetuksista.
Kaisa Raittila, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, tarjoaa koskettavan elämyksen tekstillään Vanhimman rinta. ”Sitten Raamatun aikojen Jeesus oli käynyt jotenkin pehmeämmäksi, vähän vilkkusilmäisemmäksi ja suhteellisuudentajuisemmaksi. Yritin valmistaa häntä useampaankin asiaan ennen kuin hän tapaisi muuta kirkonväkeä ja selitin niin kauniisti kuin taisin seurakuntien rakennemuutosta ja kirkolliskokouksen päätösvaltaa”, novelli alkaa.
Porilainen kirjailija Juha Seppälä on kirjoittanut Jeesuksen ja Kari Mäkisen dialogin, joka tapahtuu arkkipiispan työhuoneessa savenvärisen joen rannalla.
Kirjailija Leena Lehtolainen hahmottelee Jeesus-kuvaansa lapsuudesta aikuisuuteen.
”Me punk-sukupolven edustajat halusimme nähdä Jeesuksen kiivaana kapinallisena, sinä tyyppinä, joka ajoi rahanvaihtajat temppelistä ja totesi, että se, joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu, ja kehotti kääntämään hyökkääjälle toisenkin posken. Niiden lauseiden voimalla haki muutama kavereistani siviilipalvelukseenkin.”
Kirjan lopussa on ”tabula gratulatoria” eli 14 sivun onnittelijaluettelo, sekä yhteisöjä että henkilöitä. Joukosta löytyy myös professori Miikka Ruokanen, joka vuonna 2010 selviytyi arkkipiispan vaalissa loppusuoralle Mäkisen kanssa.
Hän joka on. Kirja Jeesuksesta. Arkkipiispa Kari Mäkisen 60-vuotisjuhlakirja.
Kirjapaja 2015.
Jaa tämä artikkeli: